Tauon paikka

Nyt on niin että elämässämme tapahtuu tällä hetkellä aika isoja myllerryksiä mistä en ole valmis kirjoittamaan julkisesti. Päässä pyörii monta ajatusta mutta mikään niistä ei ole julkaisukelpoinen. Olen monena iltana avanut Bloggerin mutta en ole saanut kirjoitettua yhtäkään sanaa.

Lyhyesti sanottuna; arki alkoi. Neiti aloitti esibaletin Helsingin tanssiopistossa mistä hän tykkää valtavasti. Jamkidsin bändimuskari jatkuu syyskuussa mitä myös odotamme innolla. Aventur aloitti syksyn osallistumalla Art goes Kapakan Kuorojen kierrokselle. Seuraava esiintyminen on Kluuvissa 30.8.2014. Syksy tulee kovaa vauhtia ja pimenevät illat saa toisaalta mielen maahan mutta toisaalta tunnelmoimaan kynttilän valossa.

Toivon että tämä syksy ja tuleva talvi olisi ohi ja menisimme jo kevättä kohti. Silloin nämä elämän isot päätökset ja muutokset olisivat ohi ja voisin nauttia arjen pienistä iloista 100 %:sti. Siihen asti pidän taukoa blogista. Kirjoittelen varmaan joskus mutta huomattavasti harvemmin kuin nyt. Eikä tämäkään tahti ole päätä huimannut.

Ihanaa ja toivottavasti aurinkoista syksyä.

Neidin ja minun touhuja voit seurata Instagramissa nimimerkillä Helispics

Toive toteutui

Tätä päivää on odotettu. Neiti pääsi jo pitkään fanittamansa Robinin keikalle. Meillä on kuunneltu Robinia jo toista vuotta. Neiti tykkää musiikista ja saamme lähes joka ilta private show'n joko balettia, discoa tai nyt uusinta villitystä heviä. Robin tuli kuvioihin viime kesän tienoilla ja hänen musavideoita on katseltu Youtubesta hyvin ahkerasti. Joulupukki toi levyn viime jouluna ja se soi soittimessa aika usein. Ei kuitenkaan niin usein kuin musavideot. 

Parasta Robinissa on musiikin biitti, biisien sanoitukset ja eripari kengät. Enkä minäkään nyt kauhean useasti laita vastaan musavideoiden katselua koska kieltämättä biisit on ihan hyviä ja sanoitukset neljä vuotiaalle sopivia. Neiti osaa sanat ulkoa ja laulaa aina sujuvasti mukana. Sen takia oli kiva viedä hänet keikalle.

Tajusin vasta tällä viikolla että Robin esiintyy Tikkurila festareilla ja keikka on ikärajaton. Minun lippu maksoi 25 euroa ja alle viisi vuotiaat pääsivät ilmaiseksi sisään. Festareilla olikin tosi paljon lapsia. Olimme liikenteessä naapurin ja heidän kolme vuotiaan kanssa (sama tyttö oli meillä yökylässä). Aurinko paahtoi todella kuumasti ja tuuli mikä lennätti hameen helmojani kotipihassa taisi jäädä kotipihalle koska siitä ei ollut tietoakaan Hiekkaharjun urheilukentällä. Puolen litran vesipullo meille molemmille oli aivan liian vähän. 

Itse keikka oli taattua Robinia. Hän jaksoi helteestä huolimatta hyppiä ja pomppia samalla draivilla kuin olemme nähneet telkkarissa. Siitä iso käsi Robinille. Vaikka kuulijakunta oli pääosin vanhempia ja heidän nappuloita, Robin antoi kaikkensa. Keikka kesti n 50 min ja täytyy sanoa etten olisi jaksanut siinä helteessä enää hetkeäkään kauemmin. Eikä neitikään. Pidin häntä olkapäillä ja sylissä ja välillä laskin hänet maahan juomaan. Puolessa välissä neiti näytti todella uupuneelta ja meinasinkin että lähdemme kesken pois mutta sitten tuli enää encoret ja sinnittelimme loppuun asti. Alueella oli Alepan rekka mistä kävimme ostamassa lisää juotavaa ja vasta pois lähtiessämme huomasin että alueella olisi ollut vesipiste missä olisimme saaneet täyttää vesipullon. Hox! Sama moka kävi Iskelmä festareilla Himoksella alkukesästä.

Kokemus oli kaiken kaikkiaan koko rahan arvoista. Ehkä helle ja huono olo ei innostanut neitiä hehkuttamaan festareita enää kotimatkalla mutta veikkaan että hän muistaa tämän päivän aika pitkään. Menin hölmöyksissäni sanomaan hänelle että menen kolmen viikon kuluttua Cheekin keikalle. Siitä syntyi aika meteli kun hän ei pääse mukaan. Jee! Naureskelin vaan että taidan saada neidistä muutaman vuoden kuluttua itselleni festariseuraa useammallekin keikalle. Kunhan häntä ei tarvitse pitää enää olkapäillä. Voi olla että pää ei käänny huomenna. Sellaiset 20 kiloa hikisissä ja ahtaissa tunnelmissa ei ollut kovin mukava tunne.

Elokuu

Elokuun ensimmäinen päivä ja eka työviikko takana loman jälkeen. Yleensä lomailen vielä elokuussa mutta nyt kun en halunnut neitiä varahoitoon mihinkään vieraaseen paikkaan niin heinäkuu oli ainoa vaihtoehto lomalle. Ja hyvä heinäkuu olikin ainakin säiden puolesta. Yleensä elokuussa on ollut aurinkoisia ilmoja mutta nyt niitä näyttää riittävän koko kesäksi.

Maanantaina oli ahdistavaa herätä töihin mutta tänään kahvitauolla mietin että mihin se viikko humahti. Töitä riitti ja oli kiva nähdä työkavereita. Mies lähti eilen aamulla Neste-ralliin ja neiti oli naapurissa hoidossa päivän. Illalla hän meni tädin luokse yökylään mistä hain hänet tänään työpäivän jälkeen. Tänään vuorostaan on meidän vuoro hoitaa naapurin 3 vuotiasta tyttöä kun hänen vanhemmat lähtivät viettämään laatuaikaa kahdestaan. Tyttö on meillä huomiseen iltaan asti joten touhua riittää tässä taloudessa. Mies tulee kotiin vasta sunnuntai-iltana.

Laitoin keskiviikkona meidän Emmaljungat vihdoin myyntiin. Pesin kaikki kangasosat ja taistelin ne takaisin paikoilleen. Ei ollut muuten helppo nakki. Ilmoitus julkaistiin Tori.fi:ssä keskiviikkona klo 23.55 ja kun pääsin torstaina töihin klo 7 niin olin saanut sähköpostitiedustelun niistä. Mahdollinen ostaja tulee katsomaan niitä sunnuntaina. Toivottavasti tulee kaupat. Tässä ilmoitus: http://www.tori.fi/vi/13278577.htm 

Vielä olisi matkarattaat laitettava myyntikuntoon. Niistä ei voi pyytää juuri mitään kun ne on jo niin vanhat ja ollut useammalla lapsella käytössä. Niille tulee vielä huomenna käyttöä kun menemme tyttöjen kanssa jonnekin varjoisaan leikkipuistoon touhuamaan. Tori.fi on ollut muuten todella hyvä kanava myydä tavaraa. Kaikki mitä me olemme myyneet sitä kautta on mennyt kaupaksi muutaman vuorokauden kuluttua ilmoituksen julkaisusta. Suosittelen.

Hoitotyttö on jo aivan sippi ja meidän neiti vaan tanssii ja on energinen. Saa nähdä miten ilta menee.

Tässä vielä kesälomafiiliksiä. Mukavaa viikonloppua!

Loma tuli, loma meni

Palasin tänään töihin neljän viikon kesäloman jälkeen. Aamulla oli tosi tukalaa herätä klo 5.30 mutta niin vaan kampesin itseni ylös sängystä ja olin toimistolla klo 7.00. Työpäivä meni sähköposteja lukiessa ja ihmetellessä. Itse työnteon aloitan vasta huomenna. Tänään ajatukset oli vielä rantatunnelmissa.

Sain murun kotiin keskiviikkona ja täytyy sanoa että oli jo iso ikävä. Miehen ja neidin Lapin reissu oli mennyt tosi hyvin eikä ainakaan minun korviini kantautunut mitään ikävää. Loppuviikosta lojuttiin rannoilla ja nautittiin yhdessäolosta. Lauantaina teimme lähes täydellisen retken Espoon saaristoon veljeni perheen kanssa. Heillä on vene millä on mukava tehdä päiväretkiä lähisaariin. Helle sen kuin jatkuu ja aiemmin suunnittelemani Skidit festarit vaihtui todella nopeasti merellisiin tunnelmiin. 

Veneilimme Kaparen nimiselle saarelle missä on poijupaikkoja. Saaressa oli paljon muitakin mutta löysimme kivan tuulisen paikan missä neiti ja veljeni tyttö pääsivät uittamaan varpaita. Lopuksi eno uitti neitiä veneen perässä mistä he nauttivat tosi paljon. 

Illalla näin vielä ystäviä Helsingin yössä. Tutustuimme Rautatieasemalla olevaan uuteen ruokaravintolaan Woolshediin missä naiset söivät ihan kelpo hampurilaiset. Sieltä siirryimme hotelli Tornin yläkertaan missä törmäsin vanhaan työkaveriini ketä en ole nähnyt varmaan 15 vuoteen. Tornista siirryimme O'Malleysiin missä vietimmekin loppuillan. Naiset lähtivät kotiin jo ennen puolta yötä mikä harmitti minua koska olin asennoitunut juhlimaan koko illan viimeisen lomaviikonlopun kunniaksi. Kävinkin yksin Casa Largossa juomassa lasin viiniä mutta en viihdy yksin joten suuntasin Mäkkärin kautta kotiin. 

Sunnuntai meni enemmän ja vähemmän väsymyksen merkeissä mutta kävin neidin ja naapureiden kanssa illalla uimassa Marjaniemen rannassa. Teki hyvää.

Neiti ja mies lomailee vielä tämän viikon joten arki alkaa kunnolla vasta ensi viikolla. Viikonloppuna saamme naapurin tytön yökylään joten vauhtia varmasti riittää. Tänään ennustettiin että ensi viikolla on tulossa vielä kovempi helle kuin nyt on. Kysyn vaan, miten se on mahdollista. En valita mutta vähempikin riittäisi.

Tuulisia päiviä kaikille ja muistakaa juoda paljon vettä.

Vielä on kesää jäljellä....

Viimeistä viikkoa viedään neljän viikon kesälomasta. Loma on ollut tosi leppoisa, rauhallinen ja kiireetön. Tuntuu että kiireettömyys on ollut koko kesän teema ja sehän sopii minulle.

Viikon yksinolo päättyy tänään kun saan murun ja miehen kotiin Lapin reissulta. Olen käynyt tämän viikon aikana lähes joka päivä rannalla. BeachTour jäi sittenkin tyngäksi koska helle on pakottanut vain lyhyihin pyörämatkoihin ja sen takia lähirannat ovat tulleet tutuiksi. Eilen pyöräilin uimastadionille minne on matkaa reilu 10 km suunta. Olin tosi mielissäni kun jaksoin pyöräillä enkä peruslaiskana ottanut bussia. Mutta matkan pituus oli oikein passeli. Uimastadika oli tietenkin aivan täynnä mutta saimme ystäväni kanssa mahdutettua pyyhkeet pienelle nurmiläntille.

Kävin ottamassa tänään rakennekynnet pois. Otin ne alunperin KOHU! Show'ta varten ja tykästyin niihin niin paljon että huolsin niitä kolmeen kertaan. Huolto kuitenkin maksaa ja jostain on karsittava syksyn menoja ajatellen ja sen takia kynnet sai lähteä. Kävin Itiksessä Kauneusstudio Pinkissä. Sieltä saa aina hyvää ja ammattitaitoista palvelua. Pinkki on Itiksen lähes alkuperäisiä liikkeitä ja hyvin näyttää edelleen porskuttavan.

Kävin äsken ostamassa pyörään muutaman lisävarusteen mitä olen koennut tarvitsevani. Ostin takapaksille korin (joo, mummoilua), pullonpidikkeen ja uuden kypärän. Vanha kypärä on useamman vuoden vanha, iso ja painava joten päivitin sen samalla. Kypärä on tosin liian pieni (miksen kokeillut liikkeessä) ja se pitää käydä vaihtamassa vielä tänään. Ajattelin käydä vielä ennen neidin paluuta piipahtamassa Kivinokan rannalla. Siellä on pitänyt käydä jo pidempään mutta en ole saanut aikaiseksi. 

Mukavaa loppuviikkoa!

Ystävyyttä on...

Lapsena ja nuorena minulla on tosi paljon kavereita ja monta hyvää ystävää. Nyt kun perhe, työ ja arki on suurimmassa roolissa elämää on hyvät ystäväsuhteet harventuneet. Mutta ne mitkä on jäänyt on sitäkin tärkeämpiä.

Olen ollut tiistaista asti yksin kotona kun muu perhe lähti viikoksi Lappiin. Olen ehtinyt miettimään asioita kun ympärillä ei pyöri jatkuva härdelli. Olen punninnut elämääni ja siihen kuuluvia henkilöitä. Olen todennut, että minulla on edelleen todella paljon kavereita mutta vain muutama hyvä ystävä kenelle voin kertoa elämässäni pyörivät arimmatkin asiat. Olen ollut aina hyvin avoin itseäni koskevissa asioissa mutta vain harvat oikeasti näkevät ja osaavat lukea rivien välistä mitä tunnen ja käyn läpi. Ja he ovat heitä joita asiat oikeasti kiinnostavat.

Kun kävimme lapsettomuushoidoissa ja koimme suuria tunnemyrskyjä, erottui jyvät akanoista. Siis kaverit ja ystävät. Lapsettomuushoidot kestivät kahdeksan pitkää vuotta ja vain harvat ystävät ja kaverit jaksoivat seistä rinnallamme niin kauan. Myönnän, en ollut itsekään se parhain ystävä niinä aikoina mutta elämämme oli yhtä vuoristorataa. Todella vaikeaa. Mutta ne ajat ovat takana ja edessä on uusia haasteita.

Ystävyyttä ei voi mitata. Se ei katso kuinka pitkään on tunnettu tai kuinka useasti on tekemisissä. Mielestäni parasta ystävyyttä on se kun sinulla on joku kenen kanssa viihdyt, kenelle voit kertoa mitä vaan, koska vaan, sukupuoleen katsomatta. Olen onnellinen sanoessani että minulla on muutama tällainen tosi ystävä. En tiedä mitä tekisin ilman heitä. 

PS: Erityisen kiitoksen haluan lähettää uusimmalle ystävälleni. Kunpa jokaisella olisi joku joka ymmärtää toista näin hyvin. Kiitos. Olet tärkeä.

BeachBabe

Viikko sitten alkaneet helteet ei ole jättänyt ketään kylmäksi. Ainakaan minua. Vaikka kotona saa läpivedon niin silti sisälämpötila on kohonnut lähes joka päivä yli 30 C. Yöt on ollut hikisiä mutta onneksi minulla on hyvät unenlahjat ja olen saanut nukuttua. 

Sunnuntaina aloitin beachtour Helsingin. Kävimme sunnuntaina Kallahdennniemen rannalla Vuosaaressa mistä kirjoittelinkin edellisessä postauksessa. Maanantaina olin Marjaniemen rannassa ja eilen Herttoniemenrannassa eli Tuorinniemen uimarannalla. Vaikka tykkään käydä uimarannoilla niin en välitä olla hiekalla. Sen takia Herttoniemenrannan uimaranta on ollut aina todella kiva koska siellä on isot nurmikkoalueet minne voi levittää viltin. Silti vesi on lähellä jos haluaa uimaan. Mutta minä en myöskään ui. Joten miksi käyn rannalla? 

Koska siellä on ihmisiä, elämää, jäätelökioski, naurua ja lasten riemua. Tykkään käydä yksin rannalla koska silloin voin rauhassa maata ja ottaa aurinkoa, kuunnella salaa muiden keskusteluja :) ja rentoutua. Minulla on ollut padi mukana mutta olen avannut sen vain Marjaniemen rannassa. Se on vain hätävara jos ympärillä oleva elämä on hiljaista.

Tietenkin on kiva jos mukana on myös seuraa. Aika kuluu mukavasti rupatellen. Ja neidin kanssa on kiva käydä koska hän nauttii vedessä polskimisesta ja kakkujen teosta. Silloin tosin rauhasta ei ole tietoakaan mutta silloin sitä ei mennä hakemaankaan.

Olen aika paha auringonpalvoja mikä ei ole kauhean terveellistä. Muistan harvoin laittaa suojakertoimia ja ihokin alkaa näyttämään siltä. Eilen nukahdin vatsalleni ja kiitoksena siitä poltin pakarat, takareidet ja selän. Ei kiva eikä lainkaan terveellistä. Nyt on vaan skarpattava rasvauksen suhteen. Neidille muistan laittaa rasvaa joka päivä koska hän on punatukkainen ja kalpea iholtaan. Vielä kun itse muistaisin niin säästyisin tulevalta melanoomalta.

Tänään oli välipäivä auringonpalvonnasta ja sain siivottua. Huomenna menen neidin ja naapuriperheen kanssa rantaan kun lupailivat superkuumaa päivää. Jospa sitä uskaltaisi kastaa jalat veteen tällä kertaa.

Tekemisen meininkiä

Loma tuntuu todella lomalta vaikka suurimman osa ajasta olen ollut kotona. Viime viikon mökkireissu oli raskas ja rentouttava samaan aikaan. Mökiltä paluu junassa oli se raskain osuus koska istuimme neidin kanssa sylikkäin kolme tuntia junan ollessa ihan täynnä. Mutta se oli vain kolme tuntia koko neljän viikon lomasta ja sekin fiilis on jo unohtunut. 

Perjantaina olimme neidin kanssa tapaamassa vanhaa luokkakaveriani Keravalla. Näemme harvoin mutta juttu jatkuu kuin olisimme tavanneet vasta edellisessä kuussa. Päivästä tuli loistava koska se oli ensimmäinen hellepäivä lomamme aikana. Ulkoilimme, söimme ja päivitimme kuulumiset. Perjantaina olin myös kuuden hengen edustusporukalla aventurilaisten kanssa ravintola Maxinen 1-vuotis syntymäpäivillä. Maxine oli KOHU-show'n yksi yhteistyökumppani jonka takia saimme kutsun juhliin. Tarjolla oli ilmaista juomaa ja pientä purtavaa. Olin ensimmäistä kertaa Maxinessa ja paikasta jäi hyvä fiilis ja sinne pitänee mennä toistekin. 

Lauantaina vietimme kälyni tissiäisiä / 33-v synttäreitä / uuden terassin avajaisia naisporukalla. Istuimme tietenkin uudelle terassilla mutta ilta oli vielä sen verran viileä että kääriydyimme viltteihin ja villasukkiin. Käväisin ravintolassa mutta aika pian suuntasin kotiin. Ai mitkä on tissiäiset? HS.fi: "Tissiäisissä juhlitaan imetyksen loppumista. Ohjelmaan voi kuulua esimerkiksi rinnan muotoinen kakku samppanjan kera, minkä jälkeen lähdetään baariin. Parin viime vuoden aikana yleistyneitä tissiäisiä juhlitaan yleensä naisporukassa, hieman samaan tapaan kuin varpajaisia on ollut tapana juhlia miehissä." Kälyni tissiäisissä ei ollut rinnan muotoista kakkua vaan suussa sulava Pavlova. 

Sunnuntaina suuntasimme miehen vanhempien, siskon ja neidin serkun kanssa anopin lohikeiton jälkeen rannalle. Ihanaa kun tytöt saivat polskia vedessä ja nauttia auringosta. 

              Kuva mieheni Instagramista

Sunnuntai-iltana tunsin, että kurkkuni alkoi kipeytymään ja maanantaina en pystynyt enää nieleskelemään ilman kovaa kipua. Soitin työterveyshuoltoon (Omasairaalaan) ja sain lääkäriltä puhelimitse lähetteen labraan nieluviljelyyn. Epäilin, että minulla on angiina mutta onneksi epäilykseni osoittautui vääräksi. Joka tapauksessa jouduin perumaan lähtömme Lohjalle ystäviemme luokse ketä näemme myös vain pari kertaa vuodessa. Onneksi lomaa on vielä jäljellä eli ehdimme sinne myöhemminkin. 

Tänään olimme koko perheen voimin Linnanmäellä. Neiti on nyt yli 100 cm joten hän pääsee todella moneen (hurjaan) laitteeseen. Kuusi tuntia meni kuin siivillä vaikka en ollut yhdessäkään laitteessa vaan mieheni otti rannekkeen neidin kaveriksi. Vaikka saimme rannekkeet halvemmalla (kiitos vanhojen Lintsi työkavereiden) niin silti koko hupiin meni yli satanen. On todella hienoa, että Lintsille pääsee ilmaiseksi sisään ja siellä on peräti 11 ilmaista laitetta koska ymmärrän ettei kaikilla ole varaa lähteä. Ja meitäkin oli vain kolme joista kahdella oli rannekkeet. 

Huomenna lähden työkaverini seuraksi Tampereelle hotellilomalle ja palaan torstaina. Vapise Tampere, täältä tullaan!

Seikkailu

Eilen alkoi minun ja neidin yhteinen seikkailu. Matkustimme junalla viisi tuntia Helsingistä Siilinjärvelle kohti mummun ja hänen miehen mökkiä Nilsiässä. Junamatka jännitti neitiä niin paljon, että hän heräsi lähtöä edeltävänä yönä kolme kertaa. Aamun ensimmäinen kysymys koski tulevaa matkaa ja junamatkan ihmettelyä. 

Itse junamatka meni todella hyvin. Meillä oli paikka leikkivaunussa joka osoittautua todella toimivaksi ratkaisuksi. Juna oli ihan täynnä ja jouduimme istumaan sylikkäin Kouvolaan asti mutta se ei haitannut koska leikkipaikalla oli paljon ihmeteltävää ja suurin osa matkasta taittui siinä. Aikaa meni myös lounastaessa ravintolavaunussa ja kalliit lihapullat perunamuusilla maistui neidille. Myös eväät kävi kaupaksi. Keksit, smoothie ja soya jogurtti maistui maisemien vilistäessä ikkunassa. 

Mummu ja hänen mies odotti meitä Siilinjärvellä mistä jatkoimme vielä puolisen tuntia autolla. Mökillä satoi mutta kun laittoi sadevaatteet päälle niin se ei tikan heittoa ja pihatonttujen ihmettelyä haitannut. Minun veli perheineen tuli muutama tunti meidän jälkeen ja serkukset viihdyttivät toisiaan loppuillan.

Tänään ei ole onneksi satanut. Neiti on saanut onkia hyvällä kalaonnella, soutaa, pelata mölkkyä ja saunoa savusaunassa. Siinä välissä on leikitty, syöty ja ihmetelty maailman menoa. Aika rentoa menoa. Huomenna seikkailumme jatkuu kun kotimatka alkaa. Viiden tunnin junamatka ilman leikkivaunua taitaa jännittää äitiä enemmän kuin neitiä. 

Festarikesä korkattu

No nyt on festarikesä korkattu. Kiertue alkoi Himokselta Iskelmä festareilta. Ja mikä aloitus olikin. Kuusi naista lähti matkaan perjantaina töiden jälkeen (Jee! Kesäloma alkoi!!). Mökille Jämsään pääsimme alkuillasta kauppareissun jälkeen. Siellä meitä odotti uunituore piirakka ja pellillinen pannukakkua. Ystäväni äiti oli ilmeisen iloinen että olimme tulossa heidän mökille ja teki olomme todella mukavaksi. Ilta kului saunomisen, grillauksen ja juorujen parissa. Minä kuukahdin puolen yön aikaan muutaman jäädessä vielä pelaamaan Aliasta. 

Lauantai aamuna singahdimme sängyistä ylös kun tajusimme, että AURINKO PAISTOI PILVETTÖMÄLTÄ TAIVAALTA! Monta viikkoa kestäneet sateet päätti juuri nyt väistyä ja ainakin koko Etelä-Suomi kylpi auringossa. Voiko parempaa ajoitusta olla. Minä en tietenkään ollut pakannut mitään hellevaatetta mukaan pl muutamaa t-paitaa. Kumisaappaat oli kyllä matkassa. Myös aurinkolasit jäi kotiin. Siispä Teboilin kautta ja kympin halpislasit päähän. 

Lauantain ensimmäinen esiintyjä oli Antti Railio klo 14. Ehdimme pelipaikoille vähän kahden jälkeen ja jo siinä vaiheessa fiilis oli huikea. Antti veti porukan hyvin mukaan (vaikka osa biisivalinnoista oli huonoja) ja festarikansa kiitteli Anttia runsailla huudoilla ja aplodeilla. Seuraavaksi esiintynyt Jesse Kaikuranta ei jäänyt mieleeni yhtä vahvana mutta hän sai myös yleisön mukaan ja veti hyvän setin festarikansalle. Illan ehdottomasti parhaat esiintyjät olivat Paula Koivuniemi (mahtava nainen) ja tietenkin monen vuoden takainen suosikkini Lauri Tähkä. Ainut esitys mitä en nähnyt oli Yö koska kävimme autolla tankkaamassa ja istumassa. Koko päivän parkkimaksukin kustansi vain viisi euroa.

Festaripaikka oli tyypillinen. Lava, myyntikojuja, juoma- ja ruokapisteitä, Bajamajat, pikkulava vähän kauempana ja kolmas ravintolassa. Kaikki toimi hienosti. Bajamajat olivat siistit ja paikalla oli koko ajan henkilökuntaa lisäämässä paperia. Vaikka jonot oli pitkät niin ne meni nopeasti. Vasta puolen yön aikaan yksi seurueemme naisista löysi ilmaisen vesipisteen. Siihen asti ostimme kolmen euron vesipulloja. Mitään nestemäistä kun ei saanut viedä alueelle. Olimme ottaneet omia kierrekorkkeja mukaan koska ostaessasi vesipullon, myyjät ei anna korkkia mukaan. En ymmärrä. Siideri maksoi 6,50 euroa mutta kävimme autolla useamman kerran juomassa omia juomia. Ruokatarjonta oli ihan monipuolista ja sain vatsani täyteen pulled porkia. 

Tuli siis jorattua, juotua, syötyä, naurettua ja nähtyä jos jonkinlaista kulkijaa. Iskelmä festarit on ehdottomasti käymisen arvoinen festivaali jos esiintyjät (ja ilma) osuvat kohdilleen. Sunnuntaina heräsimmekin vesisateeseen joten joku ylempi taho oli suosiollinen että antoi meille täydellisen ilman mikä kruunasi koko festaritunnelman.

Ja siis pitäähän minun kiittää myös SuperNaisia kenen kanssa olimme reissussa. Entistä tärkeämpiä tämän reissun jälkeen.

       Piti ostaa tietenkin festarihattu

Kesäloma häämöttää

Vielä neljä työaamua jonka jälkeen alkaa pitkään odotettu kesäloma. Ja lomasuunnitelmatkin alkaa jo hahmottua. Tai en voi sanoa "jo"koska on todella harvinaista että teen lomasuunnitelmia näin myöhään. Yleensä loma on suunniteltu, varattu ja paketoitu jo huhtikuussa. Nyt on elämässä niin monta muuttujaa joten suunnittelukin meni näin myöhäiselle.

Heti tämän viikon perjantaina lähden seitsemän naisen voimin Himokselle Iskelmäfestareille. Liput on ostettu lauantaille jolloin siellä esiintyy mm. Anna Abreu, Lauri Tähkä, Paula Koivuniemi, Jenni Vartiainen jne eli todella hyvä kattaus eturivin artisteja. Yövymme ystäväni mökillä n 40 km päässä Himokselta ja matkassa on kaksi raskaana olevaa naista joten autokyydit on taattu. Toivottavasti ilmat lämpenisi tai ei ainakaan sataisi niin ei tarvitse jorata kumisaappaat jalassa.

Maanantaina lähden neidin kanssa jännittävälle junamatkalle kohti Siilinjärveä. Määränpäänä on Nilsiä missä on äitini miehen kesäpaikka. Käymme siellä lähes joka kesä ja se onkin oiva paikka rentoutua rankan pogoamisen jälkeen. Tulemme takaisin jo keskiviikkona, koska jos ilmat jatkuvat näin kylminä niin siellä ei ole mitään tekemistä. Mölkkyä ei jaksa pelata ikuisesti. Myöskään savusauna ilman juoksevaa vettä ei ole niin kova juttu neidille kuin aikuisille joten pesut taitaa jäädä vähälle. Tulevasta junamatkasta on puhuttu joka päivä ja se taitaa jännittää neitiä kaikista eniten. Se kun on hänen ensimmäinen pidempi matka junassa.

Ensi viikon lopulla näen vanhoja ystäviä ja viikonloppuna vietetään veljeni vaimon synttäreitä. Toinen lomaviikko on myös pyhitetty ystävien tapaamiselle. Voi olla että toiselle viikolle ajoittuu myös päivä Linnanmäellä. Se on pakollista ja nyt on kiva kun neiti on jo yli 100 cm niin hän pääsee isompiin laitteisiin. Toisen lomaviikon lopulla menen myös Tampereelle mistä työkaverini on varannut kylpylähotellipaketin koko viikoksi. Siellä on tarkoitus päästä valssaamaan.

Minun kolmannella lomaviikolla neiti ja mies lähtevät Lappiin miehen perheen lomapaikkaan. Olen siis yksin kotona sen viikon. Siihen olisi kiva vielä keksiä jotain erityistä. Tiedän, että toisella työkaverillani alkaa silloin loma joten voi olla että keksimme jotain yhdessä. Sillä viikolla on myös Pori Jazzit minne on tarkoitus lähteä. Lippua Kirjurille ei vielä ole mutta se olisi tarkoitus hankkia lauantaille. Silloinkin pääsemme ystäväni mökille yöksi joten tällä kertaa ei ole majoitusongelmia. 

Neljäs lomaviikko on vielä auki. Varmasti jotain neidin kanssa koska he tulevat Lapista samoihin aikoihin kun minä Porista. Ikävä voi jo painaa molempia. En ole ennen ollut erossa hänestä kokonaista viikkoa joten nähtäväksi jää miten se sujuu (minulta).

Kunhan nyt ilmat lämpenisi tai ei ainakaan sataisi vettä. Toisaalta, loma on loma vaikka voissa paistaisi. Pääasia ettei tarvitse mennä töihin. Juhannuksena taivaalta tuli rakeita, ne jättäisin tänä kesänä väliin.

Kiireettömyys

Otsikko kiteyttää meidän juhannuksen teeman. Oli todella hyvä päätös olla kaupungissa ilman kiirettä mihinkään. Ei tarvinnut istua ruuhkissa eikä palella mökillä. Aattoillan veneily oli just sitä mitä kaipasin. Juhannuspäivänä olimme mummolassa, miehen vanhemmilla kahvilla missä näimme myös miehen kummitädin ja vilaukselta myös neidin serkun ja tädin miehineen (miehen siskon perheen). Siitä menimme ystäviemme luokse grillaamaan missä on myös kohta 10 kk ikäinen kummityttömme ja kohta kolme vuotias neitokainen. Hänestä oli kaivattua leikkiseuraa neidille. Siellä täytimme vatsamme täyteen herkkuja ja ähky oli lähellä. Mies ja neiti heitti minut vielä Leppävaaraan kaverini luokse illalla missä paransimme maailmaa oikein urakalla.

Tänään satoi melkein koko päivän. Jostain syystä grillauskiintiöni ei ollut vielä täynnä vaan lähdimme (naapuri) ystäviemme kanssa Vuosaaren Uutelaan grillaamaan. Vesisade ei haitannut kun kaikilla oli sadevaatteet ja lämmintä vaatetta päällä. Notski syttyi iloisesti ja taas saimme herkkuja vatsat täyteen. Ystäviemme kolme vuotias tyttö ja neiti nautti kallioilla ja metsässä samoilemisesta. Välillä he kävivät lämmittelemässä ja syömässä (sekä puskapissalla, ouh) sekä saivat heitellä kiviä mereen. Ihanaa.

Kaikin puolin hyvä juhannus. Ei siis kiirettä mihinkään vaan pitkät yöunet, myöhäinen aamupala, ystäviä, rakkaita, hyvää ruokaa, ulkoilua ja kauniita maisemia. Vesisade ei haitannut tätä perhettä. Mitä ihminen voi muuta toivoa.

Rauhallista juhannusta

Meidän juhannusaattoa vietettiin merellisissä tunnelmissa. Olin neidin kanssa veljeni perheen kanssa heidän veneellä ja tarkoituksena oli löytää kokko mitä katsella. Ajoimme lapsuutemme maisemiin Varsasaaren edustalle missä kokko odotti sytyttämistä. Ja syttyihän se mutta taisi sammua ennen kuin edes puolet kokosta oli palanut. Satoi vettä ja taisi myös kokossa poltettavat roskat, puut ja lehdet olla märkiä. No, pääasia että pääsimme merelle koska neiti nautti siitä suunnattomasti. 

Rauhallista juhannusta kaikille lukijoille. Be safe eikä päädytä tilastoihin.

Päivitys

Voisin kirjoitella tännekin kuulumisia. Töissä on tosi rankkaa tällä hetkellä kun työmäärä on kasvanut viime viikkojen aikana aika lailla. Sen takia en jaksa kirjoitella blogia kun töissä saa naputella konetta ihan tarpeeksi.

Olin viime viikonloppuna neidin ja veljeni perheen kanssa Elisaaressa mökkeilemässä. Rentouttava viikonloppu tuli tarpeen, että jaksan vielä pari viikkoa rutistaa ennen kuin kesäloma alkaa. Elisaari on Helsingin Kaupungin saari Inkoossa ja sinne on alle kahden tunnin ajomatka Helsingistä. Lyhyen lossimatkan ja vielä lyhyemmän venematkan päässä odotti mökki joka oli aika karu mutta täytti meidän varustelutarpeen hyvin. Mökissä oli juokseva vesi mutta ei omaa vessaa vaan ulkovessa. Olimme varanneet molemmiksi illoiksi saunavuoron koska mökissä ei ollut myöskään suihkua. Se toimi silti todella hyvin. Ulkoilimme, nautimme yhdessäolosta, söimme, saunoimme ja istuimme iltaa. Neiti tykkää veljeni kohta 10 kk tytöstä ihan hurjasti ja heillä tuntuu synkkaavan jo nyt erittäin hyvin. Heitä on ihana katsella yhdessä ja miettiä mitä se on vuoden päästä.

Neidin kanssa on kiva touhuta ja tohottaa. Odotan kesälomaa jo tosi paljon ja silloin on kaikkea kivaa tiedossa. Tästä kesästä on tulossa festarikesä koska olen menossa iskelmäfestareille Himokselle, Pori Jazzeille ja 90's festareille Helsingin Suvilahteen. Siinä välissä piipahdan neidin kanssa äidin ja hänen miehen mökillä Nilsiässä. Siitä on tulossa jännittävä reissu kun matkaamme sinne junalla. Juhannuskuviot on vielä auki mutta se on varma että tämän juhannuksen vietän kaupungissa. 

Aloitin taas käymään SATS:ssa. Nilkka kipuilee edelleen mutta olen käynyt kuntosalin puolella koska tunneille ei ole edelleenkään asiaa. Ja kyllähän sielläkin saa mukavasti hien pintaan ja lihakset jumiin. Painoa on kertynyt muutama kilo show'sta koska liikunta on jäänyt vähille mutta se ei näin kesällä haittaa. Meinasin muuten kirjoittaa "kesän kynnyksellä" vaikka on juhannusviikko. Aamulla oli huimat 7 astetta lämmintä ja satoi räntää. Missä ne kesäkelit viipyy?

Rentouttavaa juhannusta kaikille ja hyvää lomaa teille jotka aloitatte loman!

Helleviikko pulkassa

Tällä viikolla ollaan todella saatu nauttia ihanista hellepäivistä. Hyvänä äitinä tajusin vasta eilen et neidillä on tasan kaksi t-paitaa ja yksi hikinen lippis eli kesävaatteiden hankinta on jäänyt muiden menojen jalkoihin. Neiti on kuitenkin pärjännyt mekoilla mutta niiden käytännöllisyys ei ole hivellyt mieltä kun olen hakenut hänet hoitopäivän jälkeen hiekkalaatikolta. Neidille mahtuu vielä viime kesän mekot, tosin ne on aika lyhyitä eli ehdoton vaate niiden alle on legginsit. En tykkää siitä että pikkuhousut vilkkuu mekon alta ja joku perverssi ottaa neidin sen takia silmätikukseen. Meidän piha, missä hoitopaikan lapset ulkoilee iltapäivisin on todella kuuma paikka. Piha on talojen keskellä ja siihen harvoin tuulee. En ihmettele ettei hoitajat ole laittanut legginsiä jalkaan. Jouduin perjantaina huomauttamaan hoitajia että neidille pitäisi laittaa iltapäivisin aurinkorasvaa koska hän on punatukkainen ja todella kalpea iholtaan. Katsotaan muistavatko laittaa.

Tiistaiksi on luvattu taas todella vilpoisia kelejä. Lämpötila laskee n 20 astetta ja ennuste näyttää tiistaiksi kahdeksaa astetta. Hrrrrr.... Sain just pestyä fleecen, kypärähatun ja kevätpuvun laittaakseni ne kaappiin odottamaan syksyä mutta ne taitaakin tulla vielä käyttöön. Olen ottanut tiistain ja keskiviikon lomapäiviksi ja lähdemme kaverin kanssa mökille. Harmi kun ei ole lämmin. Uudet bikinit taitaa jäädä kotiin. Lämpötila ei sinänsä haittaa koska loma on aina loma ja pääasia että pääsen pois kaupungista. Tiedossa on ulkoilua, hyvää ruokaa, juomaa, saunomista ja olemista. Pitkästä aikaa. Can't wait!

Tänään nautimme mukavasta sunnuntai iltapäivästä naapureiden kanssa lettukestien merkeissä. Muurikkaletut on herkkua vaikka nyt kiertää vatsassa. Minulla on ollut myös tosi kova päänsärky eilisestä asti ja tunnen että niskassa on nikamalukko joka painaa ja aiheuttaa päänsäryn. Harmillisesti luottokiropraktikkoni taitaa olla lomalla koska hänelle ei ole yhtään vapaata aikaa seuraavaan kahteen viikkoon. Toivottavasti tämä helpottaa huomiseksi koska on ollut aika lamaannuttava olo koko viikonlopun.

Toivottavasti kylmät ilmat ei jatku kovin pitkään. Kuinkahan mones toukokuu tämä oli kun on ekat helteet. Pitäisikö ensi vuonna ottaa kesälomaa jo tähän aikaan?

Nyt kannustetaan Suomi voittoon. Go Leijonat!!

Liikutus <3

Nyt kun Aventurin esiintymiset on tältä keväältä ohi niin neiti jatkaa omilla esiintymisillään. Olivia on käynyt tämän kauden, tammikuusta alkaen Jamkidsin bändimuskarissa 4-5 vuotiaiden ryhmässä. Heillä oli eilen ja tänään kevätjuhlat erilaisilla kokoonpanoilla. 

Eilen neiti pääsi Savoyn lavalle muiden ikäryhmäläistensä kanssa. He lauloivat minulle tuntemattoman Peltirännin peikkopoika -laulun. Voi sitä liikutuksen määrää kun neiti nousi lavalle, otti mikrofonin käteensä ja lauloi sydämensä kyllyydestä. Hän suorastaan loisti lavalla. Laulu sujui todella hyvin, kuin hänet olisi luotu lavalle. Katsomossa jännitti meidän lisäksi mamma, pappa, mummu ja hänen mies. Kaikki kyynelehti esityksen aikana ja sen jälkeen. Rakas <3

Esityksen jälkeen kävimme porukalla syömässä Belgessä. Note to myself: jos otat clubsandwichin niin ota se jonkun kanssa puoliksi. Aika annos. Ruokailun jälkeen kävin treffaamassa aventurilaisia ravintola Kaislassa. Treenipaikka oli kiinni ja treenit siirtyi juottolaan. Ei huono vaihtoehto.

Tänään Jamkidsin lapset pääsivät esiintymään Espan lavalle. Sateisesta säästä huolimatta esitys oli menestys. Jokainen eri ikäryhmästä sai tulla lavalle ja esittää oman laulun. Neidin 4-5 vuotiaat esittivät taas minulle tuntemattoman laulun Pelle Vallaton. Neiti ei halunnut soittaa mitään soitinta (vaihtoehdot olivat kitara, djembe-rumpu, kantele tai rytmisoittimet) vaan hän hyökkäsi taas mikrofonin kimppuun. Eilinen liikutus muuttui iloiseksi jammailuksi ja ylpeän äidin hymyksi. Eikä suotta. Esitys meni todella hyvin. Katsomossa oli meidän lisäksi mamma, pappa ja minun veli eli eno.

Huomenna neidin tour saa päätöksen kun hoitopaikassa vietetään kevätjuhlia. Nyt oikeastaan toivon että on viileä keli koska juhlapaikka on ahdas ja siellä on todella paljon vanhempia ja sisaruksia. Sinne ei pääse ulkopuolisia (ei sinne mahtuisikaan). Jännityksellä odotan mitä hän laulaa siellä ja tapahtuuko tuttu jäätyminen kuten vielä joulujuhlissa. Nyt on tosin kaksi esiintymistä takana eli eiköhän huominenkin hoidu rutiinilla. Nessut taas mukaan.

Kesä?

Ei ole tullut vähään aikaan kirjoiteltua. Vaikka Kohu on ohi niin kiireet on jatkunut. Lähinnä kotioloissa. Olivia on ottanut kaiken ilon irti että olen taas illat ja viikonloput kotona ja on takertunut minuun tosi kovasti. Kyllähän mies ja neiti edelleen menevät myös kahdestaan mutta minä olen tällä hetkellä se ykkösvanhempi. Eikä se ole haitannut yhtään. Itselläkin tuli aikamoista tytär puutetta maalis-huhtikuussa minkä olen ottanut takaisin näinä viikkoina.

Tänään viimeistään tuli kesä kaupunkiin. Mittari näyttää 24 astetta ja takit ja pipot on vaihtunut lippikseen ja kesähepeniin. Kunpa tämä ihana lämpö ja aurinko jatkuisi pitkään. Tänään kävimme ihastelemassa kirsikkapuita Roihuvuori seuran järjestämässä Hanami juhlassa. Kukinta-aika oli parhaimmillaan viikko sitten mutta sitä ei voinut tietää kun juhlien ajankohtaa on mietitty. Lämmin kevät on saanut myös luonnon sekaisin.

Päivällä kävimme minun äidin luona ja näimme myös veljeni perhettä ja heidän iki-ihanaa, tänään 9 kk vanhaa tyttöä neiti E:tä. Illalla menemme kälyni ja muutaman ystävän kanssa kauan odotetulle Robbie Williamsin keikalle Hartwall Areenalle. Olen nähnyt Robbien kaksi kertaa aiemminkin mutta häntä ei voi katsella ja kuunnella liikaa. Musiikki (ja itse mies) ovat ehdottomasti minun makuuni.

Meidän kolmikon perheessä tuulee muutoksen tuulet ja se on vienyt energiaa tosi paljon. Nukkuisin 12 tuntisia yöunia ja päikkärit päälle jos siihen olisi mahdollisuus. Kevät on minulla muutenkin sellaista aikaa että mitä enemmän valo, sitä enemmän tarvitsen unta. Eikö ole ihan nurinkurista? Muutoksista kerron lisää kun tulee sen hetki. Nyt keskityn neitiin ja pinnalla pysymiseen. Kesälomaan on enää kuusi viikkoa. Saisi tulla nopeammin.

Lämpöä!

Ihana lämpö ja aurinko helli meitä koko pääsiäisen. Lepo tuli enemmän kuin tarpeeseen ja nyt paiskitaan töitä kesälomaan asti. Mukavaa kun on lyhyt viikko ja ensi viikollakin vappu katkaisee työviikon. Ulkoilimme neidin kanssa joka päivä monta tuntia ja nautimme pitkistä yhdessäolo tunneista. Mies osti neidille uuden pyörän kun vanha jäi pieneksi. Annoimme vanhan pyörän neidin serkulle synttärilahjaksi ja nyt myös hän on päässyt vauhdin makuun. Meidän neiti ajaa vielä apupyörillä mutta tämän kesän haaste olisi päästä niistäkin eroon. Pääsisimme tekemään koko perheen yhteisiä pyörälenkkejä.

Vietimme pääsiäistä ihanien ystäviemme seurassa. 2. pääsiäispäivänä eli maanantaina olimme neidin kanssa hänen kummien ja meidän kummitytön luona grillaamassa. Tuli siis korkattua grillikausi. Neidin kummisetä oli järjestänyt munarallin tarkoittaen että heidän 2,5 vuotias ja meidän neiti sai etsiä heidän pihalta kolme aarretta omaan koriinsa. Ne oli oikein mieluisia aarteita jotka katosi suuhun samantien; pääsiäismuna, rusinapaketti ja pillimehu.

Kummityttö oli taas kovasti kasvanut eikä onneksi vierastanut yhtään. Hän on kohta 8 kuukautta.

Ihania muruja molemmat. Nyt suunnittelemme vappua ja kai se on taas taivuttava perinteiseen Linnanmäki käyntiin. Olemme olleet mieheni kanssa töissä siellä ja Lintsillä työskentelee vielä sen aikaisia kavereita ketä on mukava käydä moikkaamassa. Olin siellä töissä vuosina 1994-2000 joten muutama vuosi siitäkin on jo vierähtänyt. Emme ole vielä uskaltaneet kertoa neidille vappusuunnitelmista. Veikkaan että kun hän kuulee siitä niin hän on totaalisen liekeissä.

What a week!

Huh mikä viikko takana! KOHU!n ensi-ilta oli tiistaina ja esitys oli menestys. Tunnelma oli huikea, yleisöllä fiilikset katossa ja aventurilaiset täydessä tikissä. Ennen esitystä jännitys oli käsin kosketeltavissa mutta se toi lisäpotkua shown. Jo ensimmäisistä videoista lähtien meno oli mahtava ja se kantoi koko shown läpi. Tuntui että sain yleisöltä ihan hirveästi lisäenergiaa esitykseen vaikka ei sitä olisi edes tarvittu koska omat energiat oli huipussa. Keskiviikkona oli toinen esitys ja se meni yhtä hyvin kuin ensi-iltakin. Tosin lataus ei ollut ihan samaa luokkaa kuin ensi-illassa mutta loppua kohti syke vaan nousi. Ja voitte kuvitella millaiset fiilikset oli kun teimme viimeiset kumarrukset. Järjettömät. Koukuttavat. Sanoin kuvailemattomat. Aventur on parasta huumetta ikinä.

Minulla oli paljon ystäviä ja sukulaisia molemmissa esityksissä katsomossa ja se toi lisäjännitystä. Sain pelkkää positiivista palautetta kaikilta. Paras palaute tuli työkaverilta joka sanoi että olin illan ehdoton tähti ja että olen luotu esiintymään. Olin todella otettu ja olen vieläkin. Annoin kaikkeni ja se näköjään näkyi. Onneksi KOHU!a esitetään vielä kaksi kertaa koska kuten sanoin, tunne esityksen jälkeen on todella koukuttava. Esitykset ovat la 3.5. ja su 4.5. Lauantain esitykseen on vain muutama lippu jäljellä mutta jos olet nopea niin voit saada sunnuntain esitykseen vielä liput. Toistaiseksi niitä on jäljellä. Mutta ei kauaa joten ole nopea. Ja lippujahan saa Lippupalvelusta, hakusana Aventur tai KOHU! 

Olin koko viikon lomalla, onneksi. Eilen oli eka kokonainen vapaapäivä ja nukuin melkein koko päivän. Heräsin vasta yhden aikaan ja otin tunnin päikkärit puoli seiska. Taisi olla vähän univelkaa. Tänään olikin ihan erilainen vireystaso ja aamupäivä kului siivotessa. Toki ulkoilimme neidin kanssa koska ulkona on todella ihana ilma.

Iltapäivällä saimme parasta pääsiäisseuraa kun veljeni perheineen tuli päivälliselle. Teimme karitsan sisäfilettä ja kermaperunoita. Herkullista. Sain ihanan 8 kk ikäisen murun taas syliini ja kyllähän siinä tädin sydän syli. Aivan ihana tyttö. Heidän arjesta ja temmellyksistä voit lukea blogista hyvavoittaa.blogspot.com 

Sunnuntaina mies lähtee varpajaisiin Seinäjoelle ja me vietetään laatuaikaa neidin kanssa. Se tuleekin tarpeeseen kun ollaan nähty niin vähän koko viikkona. Sunnuntaina menemme ystäväni luokse perinteiselle pashalle missä toivottavasti näemme muitakin ystäviä. Maanantaina grillaamme neidin kummien luona ja siinä se loma /pääsiäinen sitten onkin. Töihin ei ole ikävä mutta kai sinnekin pitää mennä taas ensi viikolla. Seuraava loma onkin heinäkuussa. Se mitä silloin tehdään on vielä täysin auki. Jostain syystä ei ole ollut energiaa suunnitella elämää yhtään KOHU!a kauemmas.

Tämä viikko on ollut paras todella pitkiin aikoihin. Tunteet on heilahdellut laidasta toiseen. Olen koukussa tähän hyvän olon tunteeseen, kukapa ei olisi.

Viilausta

Jos biisit ja koreografiat on hallussa, vaatteet ja muu rekvisiitta hankittu, laukut pakattu ja aikataulut selvillä niin on aika myös tuunata oma ulkomuoto kuntoon. Projekti alkoi jo elokuussa kun ostin kortin SATS:n. Tavoitteena oli päästä siihen kuntoon missä olin ennen raskautta 2009. Ennen kuin tulin raskaaksi laihdutin ja kuntoilin itseni n 9 kiloa laihemmaksi. Kilot tuli tietenkin raskauden aikana triplasti takaisin. Sain ne pois aika nopeasti (melkein kaikki) mutta kun palasin töihin niin kiloja alkoi taas kertymään. Viime elokuussa sain tarpeekseni siitä miltä näytän kuvissa ja päätin, että shown mennessä olen itseeni tyytyväinen. Ja nyt on tilinpäätöksen aika. 

Tulos: puntari -8 kg. Peili: tyytyväinen vaatteet päällä, tekemistä ilman vaatteita. Tarvitsen vielä kiinteytymistä mutta se on tavoitteena seuraavaksi. Laitatin viime syyskuussa ripset ja nyt ne näyttää luonnollisen hyviltä. Tänään laitatin kynnet mutta en usko, että tulen pitämään niitä kovin kauaa. Ripsien huolto kolmen viikon välein rassaa (ja maksaa) aina välillä enkä nyt jaksa juosta vielä huollattamassa myös kynsiä. Katsotaan nyt. Mutta tällaiset tuli kynsistä.

Eilen treenasin myös sitä showmeikin tekemistä. Kuten arvasin, se ei ollut kaunis näky. Musta ei ole mun väri meikeissä ja vaikka olen meikannut yli 20 vuotta niin silti pelko pandalookista jäyti taustalla. Mutta nyt mulla oli hyvät meikit ja luotto niihin oli aika kova. Vain taito puuttuu. Ja en ole siis ikinä tehnyt showmeikkiä joten pelko oli ihan aiheellinen. Ja tässä tulos. Ja katso siis vain silmiä, varjostukset puuttuvat.

Joo, no, on vähän vielä parannettavaa ja huomenna pitäisi olla showmeikki kohdillaan ennen kenraaliharjoitusta. Katsotaan kuinka paljon joudun korjailemaan. Meillä on pari tiukkaa meikkipoliisia.

Mutta näin lopputuloksena voisin sanoa, että olen tällä hetkellä aika tyytyväinen siihen miltä näytän. Aika hienosti eikö? Jossain välissä kun saan kokokroppa kuvan itsestäni niin laitan sen vielä näytille. Nyt haluan näyttää meidän tämän päivän trullin kuvan. Hän ei halunnut olla noita vaan Peppi Pitkätossu. Aika söpis <3

Viimeistä viedään

Nyt on treenit treenattu ja jäljellä on enää kenraaliharjoitukset. Ensi-ilta häämöttää ja kaikki on valmiina. Eilen myytiin keskiviikon show loppuun ja näyttää siltä, että myös lauantain show tulee olemaan loppuunmyyty. Huikeaa. Niin moni haluaa nähdä meidät. Kävin äsken vielä ostamassa viimeiset meikit ja tarvikkeet ja nyt on minullakin kaikki valmiina. Sain Aprillista todella hyvää palvelua ja sinne tulikin jätettyä useampi kymppi rahaa vastineeksi meikeistä ja siveltimistä. Ajattelin tänään vielä illalla kokeilla showmeikkiä koska sitä ei ole helppoa tehdä. Niin paljon mustaa niin vaalealle naiselle. Siitä ei tule kaunis näky.

Tänään on agendalla myös miehen siskon tyttären 2 vuotis synttärit ja virpomisoksien askartelua. Huomenna käydään virpomassa ainakin naapurissa ja minun isän luona. Voi olla että piipahdetaan myös anoppilassa ja miehen siskon luona. Huomenna saan myös kunnon kynnet kun kuorokaverin pojan tyttöystävä (What?) laittaa meidän stemmalaisille shown vaadittavat pinkit geelikynnet. 

Joko kerroin, että nyrjäytin nilkan viime viikon perjantaina. Pahus! Tooooodella huonoon aikaan. Nilkka on vaivannut koko viikon ja eilen kävin näyttämässä sitä ortopedi Olli Savolalle Omasairaalassa. Diagnoosi on revennyt nivelside. Sain maanantaiksi ajan fysioterapeutille joka teippaa nilkan esityskuntoon. Kyllä, aion esiintyä. Lepuutan nilkkaa vaikka koko pääsiäisen että se on taas esityskunnossa kun viimeiset showpäivät koittaa 3.-4.5. 

Kannattaa muuten käydä tykkäämässä myös Aventurin Instagramia. Sen löytää nimimerkillä Aventurchoir Päivitän sinne kuvia aina kun ehdin ja on jotain päivitettävää. 

KOHU! - Aleksanterin teatterissa

www.aventur.fi / www.kohushow.fi

KOHU! on jo ovella

Ajattelin tulla päivittämään kuulumisia myös tänne. Siitä onkin jo tovi kun kirjoittelin. Sain tänään muistutuksen etten ole kirjoitellut mitään pitkään aikaan niin otin vinkistä vaarin ;)

Aventurin kaikkien aikojen show KOHU! on ihan kulman takana. Ensi-ilta on ensi viikon tiistaina ja treeniaikaa on enää vain yhdeksän tuntia jäljellä plus kenraaliharjoitus maanantaina. Asemoinnit, koreografiat ja biisit on jo hallussa ja nyt niitä enää hiotaan, hiotaan ja hiotaan esityskuntoon. Viime viikolla keikkailimme Kluuvin VIP-illassa ja siellä vieraat kuulivat esimakua tulevasta showsta. Ja saimme hyvän vastaanoton. 20 hengen esiintymisporukka oli aivan täpinöissä eikä meinannut pysyä aloillaan kun ei saanut vetää biisejä koreografioineen pienten tilojen takia. Mutta ensi viikolla räjäytämme pankin. Liput on mennyt älyttömän hyvin kaupaksi ja esim ensi-iltaan on enää vain parvelle vapaita paikkoja. Jos et halua missata kevään mageinta showta Aleksanterin teatterissa niin kipin kapin Lippupalvelun sivuille ja hakusanaksi Aventur ja liput taskuun. Show ei jätä ketään kylmäksi.

Mutta se Aventurista. Neiti on kasvanut henkisesti taas ihan mielettömästi. Neljän vuoden rajapyykki oli hänelle iso askel ja jutut muuttui ison tytön jutusteluksi. Mielikuvitus laukkaa kovempaa kuin ehtii perässä pysyä ja repeilen joka päivä hänen jutuille. Mielikuvituskaveri Jiti Tamsteen on saanut kaksi sisarusta Discon ja Tähden ja ne on leikeissä mukana joka päivä. Jitin äiti asuu Espanjassa ja isä Ranskassa ja siitä riittää juttua joka päivälle. Vaatteiden vaihtaminen on kova juttu ja kun tulen illalla treeneistä niin sohvalla on useampi vaatekerta mitkä on ollut hänen päällään päivän aikana. Myös baletin tanssiminen on nyt pinnalla, samoin kielillä puhuminen. Esiintyminen on verissä ja voisin ladata tänne vaikka joka päivä uusia esityksiä jos niitä vaan joku muukin kuin minä jaksaisi katsella. Hulvattomia ja täysin omasta päästä keksittyjä.

Ruokailut, nukkumiset ja muut perustoiminnot on edelleen kunnossa. Päikkärit hän nukkuu satunnaisesti hoitopaikassa mutta kotona ei ollenkaan. Minä kyllä nukun viikonloppuisin ja sen neiti on hyväksynyt ja antaa minulle siihen mahdollisuuden. On kai huomannut että leikit sujuu mukavammin kun olen pirteä. Minulla ei vaan meinaa mielikuvitus pysyä mukana kun välillä ollaan koulussa ja välillä luistelussa enkä oikein tiedä aina olenko äiti vai isosisko. Onko sillä nyt niin väliä. Komento pysyy aina neidillä ja sen mukaan mennään. Piirtäminen ja askartelu on pop ja hän kantaa joka päivä hoitopaikasta kilokaupalla piirustuksia kotiin. Koskahan uskallan kertoa että suurin osa niistä on mennyt lehtiroskikseen :)

Huomenna on neidin toisen serkun 2 vuotis synttärit ja juhlimme niitä lauantaina. Annamme hänelle neidin vanhan fillarin ja ostamme neidille uuden vähän isomman. Se on ollutkin kovalla käytöllä eli rahat ei ole mennyt hukkaan ainakaan sen johdosta. Sunnuntaina on palmusunnuntai ja neidistä pitäisi taikoa noita. Viime vuonna hän oli keijukainen joten tänä vuonna pitäisi keksiä jotain muuta. Virpomisoksiakin pitäisi tehdä lisää. Kai sitä voisi laittaa rairuohotkin itämään mut tämän viikon aikataulu ei taida antaa myöden. Ellei mies innostu. Eli ei :)

Ensi viikolla on lomaviikko. Jei! Tosin lomaviikko menee Aleksanterin teatterilla maanantaista keskiviikkoon ja sit onkin jo pääsiäinen. Mitähän kivaa siihen keksisi?

Jos haluat seurata tekemisiäni Instagramin kautta niin se on nyt julkinen ja löytyy nimellä @helispics Saa kommentoida ;)

Kiirettä

En ole kirjoittanut pitkiin aikoihin. Se johtuu lähenevästä KOHU! -show'sta ja kiireisestä treeniaikataulusta. Mutta hengissä ollaan. En vaan jaksa /ehdi kirjoitella mitään. Shown liput on mennyt tooodella hyvin kaupaksi. Muutama esitys on lähes loppuunmyyty ja veikkaan että loputkin kaksi tulee olemaan. Ensi-iltaan on enää 22 päivää. Jännittää niin että vatsaa nipistää. Siitä tulee ihan huikea spektaakkeli. Käyhän katsomassa sivut www.kohushow.fi ja osta liput Lippupalvelusta niin kauan kun niitä vielä on. Tätä et halua missata.

Palataan asiaan kun minulla on taas hetki aikaa kirjoitella.

Aurinkoa kevääseen.

Huippu viikko menossa

Tämä viikko on huippu! Eilen kävimme katsomassa tulevaa karonkka paikkaamme Vantaan Martinlaaksossa. Olemme vuokranneet talon nimeltä Villa Grande. Talossa on 860 m2 kolmessa kerroksessa ja se on täysin varusteltu keidas. Yläkerrassa on keittiö - olohuone - pelihuone - yhdistelmä. Keittiössä on astiasto 50 hlölle, jääkaappeja, uuneja, sohvia, telkkari yms yms. Välikerroksessa voit katsoa telkkaria (meidän tapauksessa MM-jääkiekkoa) isolta screeniltä ja löhöillä sohvilla. Keskikerroksessa on aivan ihana lounge mistä pääsee spaosastolle. Siellä on iso sauna, porealtaat, hierontatuoli, palju yms. Alakerrassa on "yökerho missä on bändilava täydellä bändivarustuksella ja musalaitteet karaokebiiseillä varustettuna. Tässä muutama kuva.

                                         Alakerran "yökerho"

                                         Alakerran bändilava

                                         Keskikerroksen lounge

                                         Sauna

                                         Spaosasto

                                          Yläkerta

                                         Välikerros

                                          Yläkerta

Paikka on siis aivan über mahtava. En malta odottaa toukokuuhun. Lisää tiloista, vuokrauksesta ja varustelusta löydät Villa Granden nettisivuilta ja FB-sivuilta.

Tänään on normaalit Aventur treenit ja huomenna karkaamme kahden työkaverin kanssa minilomalle Tallinnaan. Menemme Eckeröllä yli ja yövymme Hotel My City nimisessä hotellissa. Otimme kolmen hengen huoneen ja nyt jännittää millainen lisävuode on ja kuka saa siinä selkänsä kipeäksi. Olemme suunnitelleet käyvämme Rocca al Maressa ostoksilla. Yritimme saada kaikille jalkahoitoa samaan aikaan mutta se ei onnistunut joten keskitymme shoppailuun, hyvin ruoan ja juoman nauttimiseen. Mitään pöytävarauksia emme ole tehneet koska menemme sinne keskellä viikkoa. Eiköhän sieltä meille hyvä ruokapaikka löydy.

Torstaina neiti pääsee veljeni perheen kanssa Snadi Stadiin riehumaan. Hän odottaa sitä kuin hullu puuroa eikä oikein muusta puhukaan. Ja veikkaan että puhetulva jatkuu käynnin jälkeenkin. Torstaina näen taas mammoja ja tällä kertaa olemme valinneet sushipaikaksi Tokyo55:n. Olen käynyt siellä kerran ja ainakin minun mielestä se on kaupungin parhaita suskiravintoloita. Voi olla että otan tällä kertaa jotain muuta kuin sushia koska olen syönyt sitä viime aikoina aika paljon.

Perjantaina on koreografiatreenit, lauantaina menemme ystävien kanssa brunssille Cafe Stoan (siitä myöhemmin lisää) ja mies pääsee illalla viettämään poikien kanssa laatuaikaa. Sunnuntaina onkin taas treenit. Siis huippu viikko menossa.

Tallinnan tunnelmista lisää loppuviikosta. Mukavaa viikkoa.

5000 rikki

Emma gaalan hengessä haluan kiittää kaikkia lukijoita jotka jaksavat käydä lukemassa mun höpinöitä. Äsken meni 5000 lukijan raja rikki ja se on tosi kivasti. Aloitin tämän blogin n vuosi sitten ja vuoteen on mahtunut kaikennäköistä menoa ja meininkiä. 

Tämähän on jo mun kolmas blogi. Ensimmäisessä blogissa kirjoitin tuntoja lapsettomuushoitojen keskellä. Ajatus blogistä lähti silloin siitä etten halunnut / jaksanut kertoa ystäville moneen kertaan hoitokuvioita ja uutisia missä mennään. Myös kipeiden uutisten kertominen tuotti vain lisää tuskaa ja tunteiden kirjoittaminen tuntui luonnolliselta. Blogissa kerroin myös ensimmäistä kertaa raskaudestani kiitoksena uskollisille lukijoille. Heidän rohkaisevat ja kannustavat kommentit vähintään ansaitsivat sen.

Toinen blogi kertoikin sitten neidin syntymän jälkeisestä ajasta mammalomalla. Se hyytyi siihen kun menin töihin. En jaksanut olla enää koneella työpäivän jälkeen kun arjen kiireet painoivat päälle. No, vuosi sitten päätin että haluan taas kirjoittaa tuntoja ylös koska se selkeästi selvittää myös omia ajatuksiani. Ja tässä ollaan. 5000 käyntiä blogissani. 

Kiitos teille siellä ruudun toisella puolella <3

Asemointia

Synttäreistä on toivuttu ja kakutkin on vihdoin syöty. Prinsessa täyskäriä riittikin torstaille asti ja mangojuustokakkua tiistaihin kun vein sen töihin. Me ostimme neidille nuken sängyn ja se tuli postin mukana tiistaina. Neiti ja mies kasasi sen keskiviikkona ja se on ollutkin todella kovalla käytöllä siitä asti. Ada-nukke nukkuu siinä joka yö ja sänky on neidin sängyssä kiinni neidin vieressä. Aamuisin neiti ja Ada-nukke herää samaan aikaan ja tietenkin pitää vaipat vaihtaa ja antaa tuttipullosta maitoa. Tänään tuli aamulla itku ennen kuin piti lähteä hoitoon kun Ada jää yksin kotiin. Isot krokotiilin kyyneleet vieri poskia pitkin ja siinä samassa annoin periksi ja nukke sai lähteä mukaan hoitopaikkaan. Toivottavasti hoitajat ei tykkää kyttyrää.

Tällä viikolla minulla on viitenä päivänä Aventuria tavalla tai toisella. Kävimme keskiviikkona Aleksanterin teatterissa mittailemassa paikkoja ja katsomassa asemointeja ja hitsi mikä fiilis taas tuli. Enää 39 päivää kun on ensi-ilta ja MINÄ olen Aleksanterin teatterin lavalla. Vatsaa nipistelee ja päässä pyörii. Ihan huikea tunne!! Eilen treenasimme oman stemman kanssa koreografioita jalat hellinä ja vihdoin ne vaikeimmatkin kuviot alkavat onnistua. Treenaamme koko viikonlopun ja parin viikon päästä meillä onkin koko viikonlopun mittainen leiri Hauholla missä pääsemme treenaamaan vaatteiden vaihtoa ja muuta mitä show´n liittyy. Siis laulun ja liikkeiden lisäksi.

Tänään on pakko pitää vapaapäivä Aventurista ettei pää ala pyörimään kierroksilla. Nyt jo laulut, liikkeet ja muu häsläys tulee uniin. Tänään käyn ystävän kanssa lounaalla työpäivän lomassa ja illan omistan neidille.

Mukavaa viikonloppua.

Juhlahumua

Neiti täytti perjantaina neljä vuotta. Ja häntä on juhlittu KOKO viikonloppu. Perjantaina herkuteltiin hoitopaikassa prinsessa keksejä ja muffinsseja. Lauantaina tuli hoitopaikan kavereita kylään ja voi sitä kikatuksen määrää. Olin kutsunut kahdeksan lasta joista (onneksi) vain kolme pääsi paikalle. En ollut keksinyt mitään ihmeellistä ohjelmaa koska kaikki tytöt olivat ensimmäistä kertaa kylässä ja ajattelin, että leluilla leikkiminen riittää. Ja olin oikeassa. Heti löytyi soittimet, palikat, Barbiet ja kahviastiasto. Herkkujen jälkeen laitoimme videokameran käyntiin niin että kuva näkyi telkkarissa. Siitähän syntyi oikea naururemakka kun tytöt sai esittää lauluja ja soittaa soittimilla samalla kun katsovat omaa esitystää ruudulta. Menestys. Ja hups, kaksi tuntia oli kulunut. Ja äiti oli rikki poikki puhki.

Sunnuntaina tuli sukulaisia ja neidin kummit kylään. Kymmenen aikuista ja viisi lasta. Päivällä häädin miehen ja neidin laskiaisriehaan että sain valmistella leipomukset valmiiksi. Vaikka juhlat alkoi neljältä niin silti tuntui että aika loppui kesken. Tein lauantai-iltana täytekakun pohjan ja täytteen jääkaappiin kostumaan. Koristelin sen tänään. Lisäksi oli tarjolla jo aiemmin kertomaani Juustokakkutehtaan mangojuustokakkua. Suolaiseksi palaksi tein texmex-piirakkaa mikä onnistui mielestäni ihan hyvin.

Vaikkei kummastakaan juhlista ollut stressiä ja kaikki meni suunnitelmien mukaan niin nyt on olo kuin maratonin juosseella. Jalat huutaa hoosiannaa ja selkä muistuttaa olemassa olostaan. Neiti tykkäsi molemmista juhlista kovasti ja kaikki lahjat oli tosi mieluisia. Se kai on pääasia. Vaikka juhlien järjestäminen on tosi kivaa niin onneksi niitä juhlitaan tällä mittakaavalla vain kerran vuodessa.

Takaisin ratsun selkään

Olen ollut nyt reilu kuukauden pois salilta ja jumpista. Kiloja tuli muutama lisää kun herkuttelun määrä kasvoi suhteessa jumppien loppumiseen eli kasvoi 100%. Hankin eilen polvituen Respectasta ja sitä pitäisi mennä tänään testaamaan SATS:n. Pitää myöntää, että kynnys on todella korkea koska pelko polven uudelleen kipeytymisestä on suuri. Varasinkin core tunnin missä ei hypitä vaan keskitytään keskikehon vahvistamiseen. Halu päästä jumppiin on kova mutta huomaan koko ajan miettiväni mitä muuta voisin tehdä sinä aikana. Core ei kestä kuin 30 min ja menen sinne pelosta huolimatta. Muistan kuinka ihana fiilis tunnin jälkeen tulee joten se tunne päässäni suunnistan tunnille. Katsotaan kuinka naisen käy.

Vähän ehkä stressaa viikonlopun juhlat. Nyt on hankittu tarjottavat lasten juhliin. Sukujuhlien tarjottavat on vielä hakusessa. Myös lasten juhlien ohjelma on täysin auki. Ehkä saan jonkun älyväläyksen viime hetkellä. Siivous ja leipomisurakka siis odottaa eikä levosta tietoakaan.

           Toiset osaa ottaa rennosti

Rentoa menoa

Ihana aikatauluton viikonloppu takana. Tämän viikonlopun tarkoitus oli etten ota yhtään menoa vaan menen fiiliksen mukaan. Ja onnistuin siinä. Lauantaina heräsin klo 9.30. Nukahdin sohvalle klo 10-11 väliseksi ajaksi ja otin lopulta päikkärit klo 15-17. Okei, olihan Suomen pronssipeli katsottava mut mihinkään ei tarvinnut liikkua sohvalta. Illalla teki mieli herkkua ja lähdin klo 21 aikaan meidän lähellä olevaan sushipaikkaan mutta unohdin että he lomailevat aina helmikuun. Ajattelin seuraavaksi sortua kotipizzaan mutta sekin oli mennyt klo 21 kiinni. Pahus. Lopulta kävin Alepassa ja ostin täytettyjä jalopenoja ja cocista. Ei niin terveellistä kuin sushi mutta tyydytti herkkunälän.

Neiti heräsi yöllä kun oli pissannut sänkyyn. Oma moka kun ei käytetty vessassa ennen unia joten pesut, lakanoiden vaihto ja neiti mun vieressä nukutti aamulla. Ei tosin neitiä. Heräsin taas klo 9.30 aikaan kauheaan meteliin. Neiti jännitti kaverin 4v synttäreitä jotka oli iltapäivällä. Jännitys purkautui huutona ja riehumisena. Mies ja lapsi pihalle ja shown koreografiatreenit käyntiin. Sain kunnon hien pintaan kun hypin ja pompin pitkin olohuonetta samalla kun lauloin. Hyvät treenit. Mies vei neidin synttäreille ja meni itse katsomaan lätkää jonnekin ja minä sain jatkaa treenaamista. Illalla kävimme vielä neidin kanssa kummipojan luona kyläilemässä. Ihana viikonloppu.

Seuraava tällainen koko vapaa viikonloppu taitaakin olla vasta huhtikuussa kun kaksi enimmäistä showpäivää on takana. Kiireinen kevät siis tiedossa. Katsotaan jos skippaan jotkut treenit ja lähden reissuun. Tekisi sekin hyvää. Tässä vielä neidin sunnuntai look. Tyylikäs, eikö?

Vauhti kiihtyy

Kiirettä pitää. Tällä viikolla on kolmena iltana Aventuria jossain muodossa. Joko laulua, tanssitreeniä tai shown suunnittelua paperilla. Enää 52 päivää kun ensimmäinen show pärähtää vauhtiin ja nyt alkaa olla (ainakin minulla) pienen paniikin tuntua. Laulut alkaa olla hallussa mutta koreografioiden osaaminen on vain kovan treenin takana. Ja tänään opetellaan vielä uutta materiaalia. Huh huh. Laitan huomenna muun perheen pihalle, läppärin telkkariin kiinni ja alan treenaamaan. Voi alakertalaisia kun joutuvat kuuntelemaan kuinka norsu hyppii olohuoneessa.

Mutta on mulla myös ehkä lomaakin vielä ennen show´ta. Olemme puhuneet työkavereiden kanssa että lähdemme maaliskuussa reissuun jonnekin lämpimään. Otamme äkkilähdön jonnekin mahdollisimman halpaan kohteeseen mistä löytyy aurinkoa ja lämpöä. Nyt vaan tuntuu, että koko Euroopan lämpötilat on sekaisin ja kaikkialla on kylmempää kuin normaalisti. Katsotaan nyt pääsemmekö matkaan. Jos vielä kolmen viikon kuluttua Canarialla lämpötilat näyttää vain +15 C niin säästämme vähäiset rahat ja keksimme jotain muuta.

Neidin synttärit lähestyy. Otin Grouponin kautta diilin jolla ostin Juustokakkutehtaalta mangojuustokakun hintaan 39 €. Oikea hinta on n 100 euroa joka on ryöstöhinta mutta 39 euroa alkaa olla sellainen summa minkä voin maksaa juustokakusta. Varsinkin kun se näyttää tältä

Lisäksi teen täytekakun mihin käyn ostamassa lauantaina kakkukuvan Herttoniemessä sijaitsevasta Bake & Partystä. Kokeilen ensimmäistä kertaa sellaista mutta luotto siihen että se onnistuu on kova. Aiheena on tietenkin prinsessa. Loput tarjoilut on vielä auki ja lastenkutsujen herkut kokonaan miettimättä. Pikku hiljaa. Onhan siihen vielä viikko aikaa.

Tänään jännitetään olympiajääkiekkoa. Go Suomi!!

Kolotusta

Nyt on kulunut (lähes tunnilleen) kaksi viikkoa siitä kun polvi muljahti sijoiltaan. Sen jälkeen olen käynyt ortopedillä kahdesti, magneettikuvauksessa ja jutellut puhelimessa Omasairaalan ylilääkärin kanssa. Olin viimeisen kerran huippuortopedi Arsi Harilaisen vastaanotolla maanantaina joka totesi ettei polvea tarvitse ainakaan vielä leikata. Polvilumpion ei pitäisi mennä herkästi sijoiltaan ja siihen pitäisi polvituen auttaa. Hän kirjoitti lähetteen Respectaan mistä saan kunnollisen polvituen. Vakuutus ei korvaa sitä mutta kaikki muut kulut on mennyt vakuutukseen joten tämän voin hankkia omalla rahalla.

Olen kinkannut ja konkannut enemmän ja vähemmän nämä kaksi viikkoa sillä seurauksella, että nyt on selkä ja niska jumissa. Perjantaina niskaan tuli nikamalukko eikä pää kääntynyt mihinkään. Varasin ajan luottokiropraktikolleni mutta väärinkäsityksen takia en päässyt sinne. Tänään oli uusi yritys joka onnistui. Finnkiron Olli tekee taikoja mutta nyt on niska ja yläselkä niin jumissa ettei yksi käyntikerta auttanut. Varasin heti perjantai aamuksi uuden ajan. Pää ei käänny edelleenkään ja kipu on aikamoinen vaikka syön Burana 800mg kaksi kertaa päivässä.

Olimme tänään neidin kanssa kotona. Neiti oksensi yöllä ja luulin, että hän on saanut vatsataudin mutta aamulla olikin hyvä ja pirteä olo joten tästä tulikin terve sairauslomapäivä. Tosin en tiedä miten olisin voinut tehdä töitä tällä kivulla joten vapari tuli tarpeeseen. Vaari (minun isä) oli illalla kylässä ja se piristi päivää. Lähetimme myös neidin synttärikutsut postikustin vietäväksi oikeisiin osoitteisiin. Huomenna taas sorvin ääreen ja illalla onkin haastavat kuorotreenit CVT-tekniikalla. Siitä lisää myöhemmin.

Tulisipa vielä vähän lunta ja pakkasta!

     Laskiaispullien kermavaahtojämillä herkuttelua