Loma tuli, loma meni

Palasin tänään töihin neljän viikon kesäloman jälkeen. Aamulla oli tosi tukalaa herätä klo 5.30 mutta niin vaan kampesin itseni ylös sängystä ja olin toimistolla klo 7.00. Työpäivä meni sähköposteja lukiessa ja ihmetellessä. Itse työnteon aloitan vasta huomenna. Tänään ajatukset oli vielä rantatunnelmissa.

Sain murun kotiin keskiviikkona ja täytyy sanoa että oli jo iso ikävä. Miehen ja neidin Lapin reissu oli mennyt tosi hyvin eikä ainakaan minun korviini kantautunut mitään ikävää. Loppuviikosta lojuttiin rannoilla ja nautittiin yhdessäolosta. Lauantaina teimme lähes täydellisen retken Espoon saaristoon veljeni perheen kanssa. Heillä on vene millä on mukava tehdä päiväretkiä lähisaariin. Helle sen kuin jatkuu ja aiemmin suunnittelemani Skidit festarit vaihtui todella nopeasti merellisiin tunnelmiin. 

Veneilimme Kaparen nimiselle saarelle missä on poijupaikkoja. Saaressa oli paljon muitakin mutta löysimme kivan tuulisen paikan missä neiti ja veljeni tyttö pääsivät uittamaan varpaita. Lopuksi eno uitti neitiä veneen perässä mistä he nauttivat tosi paljon. 

Illalla näin vielä ystäviä Helsingin yössä. Tutustuimme Rautatieasemalla olevaan uuteen ruokaravintolaan Woolshediin missä naiset söivät ihan kelpo hampurilaiset. Sieltä siirryimme hotelli Tornin yläkertaan missä törmäsin vanhaan työkaveriini ketä en ole nähnyt varmaan 15 vuoteen. Tornista siirryimme O'Malleysiin missä vietimmekin loppuillan. Naiset lähtivät kotiin jo ennen puolta yötä mikä harmitti minua koska olin asennoitunut juhlimaan koko illan viimeisen lomaviikonlopun kunniaksi. Kävinkin yksin Casa Largossa juomassa lasin viiniä mutta en viihdy yksin joten suuntasin Mäkkärin kautta kotiin. 

Sunnuntai meni enemmän ja vähemmän väsymyksen merkeissä mutta kävin neidin ja naapureiden kanssa illalla uimassa Marjaniemen rannassa. Teki hyvää.

Neiti ja mies lomailee vielä tämän viikon joten arki alkaa kunnolla vasta ensi viikolla. Viikonloppuna saamme naapurin tytön yökylään joten vauhtia varmasti riittää. Tänään ennustettiin että ensi viikolla on tulossa vielä kovempi helle kuin nyt on. Kysyn vaan, miten se on mahdollista. En valita mutta vähempikin riittäisi.

Tuulisia päiviä kaikille ja muistakaa juoda paljon vettä.

Vielä on kesää jäljellä....

Viimeistä viikkoa viedään neljän viikon kesälomasta. Loma on ollut tosi leppoisa, rauhallinen ja kiireetön. Tuntuu että kiireettömyys on ollut koko kesän teema ja sehän sopii minulle.

Viikon yksinolo päättyy tänään kun saan murun ja miehen kotiin Lapin reissulta. Olen käynyt tämän viikon aikana lähes joka päivä rannalla. BeachTour jäi sittenkin tyngäksi koska helle on pakottanut vain lyhyihin pyörämatkoihin ja sen takia lähirannat ovat tulleet tutuiksi. Eilen pyöräilin uimastadionille minne on matkaa reilu 10 km suunta. Olin tosi mielissäni kun jaksoin pyöräillä enkä peruslaiskana ottanut bussia. Mutta matkan pituus oli oikein passeli. Uimastadika oli tietenkin aivan täynnä mutta saimme ystäväni kanssa mahdutettua pyyhkeet pienelle nurmiläntille.

Kävin ottamassa tänään rakennekynnet pois. Otin ne alunperin KOHU! Show'ta varten ja tykästyin niihin niin paljon että huolsin niitä kolmeen kertaan. Huolto kuitenkin maksaa ja jostain on karsittava syksyn menoja ajatellen ja sen takia kynnet sai lähteä. Kävin Itiksessä Kauneusstudio Pinkissä. Sieltä saa aina hyvää ja ammattitaitoista palvelua. Pinkki on Itiksen lähes alkuperäisiä liikkeitä ja hyvin näyttää edelleen porskuttavan.

Kävin äsken ostamassa pyörään muutaman lisävarusteen mitä olen koennut tarvitsevani. Ostin takapaksille korin (joo, mummoilua), pullonpidikkeen ja uuden kypärän. Vanha kypärä on useamman vuoden vanha, iso ja painava joten päivitin sen samalla. Kypärä on tosin liian pieni (miksen kokeillut liikkeessä) ja se pitää käydä vaihtamassa vielä tänään. Ajattelin käydä vielä ennen neidin paluuta piipahtamassa Kivinokan rannalla. Siellä on pitänyt käydä jo pidempään mutta en ole saanut aikaiseksi. 

Mukavaa loppuviikkoa!

Ystävyyttä on...

Lapsena ja nuorena minulla on tosi paljon kavereita ja monta hyvää ystävää. Nyt kun perhe, työ ja arki on suurimmassa roolissa elämää on hyvät ystäväsuhteet harventuneet. Mutta ne mitkä on jäänyt on sitäkin tärkeämpiä.

Olen ollut tiistaista asti yksin kotona kun muu perhe lähti viikoksi Lappiin. Olen ehtinyt miettimään asioita kun ympärillä ei pyöri jatkuva härdelli. Olen punninnut elämääni ja siihen kuuluvia henkilöitä. Olen todennut, että minulla on edelleen todella paljon kavereita mutta vain muutama hyvä ystävä kenelle voin kertoa elämässäni pyörivät arimmatkin asiat. Olen ollut aina hyvin avoin itseäni koskevissa asioissa mutta vain harvat oikeasti näkevät ja osaavat lukea rivien välistä mitä tunnen ja käyn läpi. Ja he ovat heitä joita asiat oikeasti kiinnostavat.

Kun kävimme lapsettomuushoidoissa ja koimme suuria tunnemyrskyjä, erottui jyvät akanoista. Siis kaverit ja ystävät. Lapsettomuushoidot kestivät kahdeksan pitkää vuotta ja vain harvat ystävät ja kaverit jaksoivat seistä rinnallamme niin kauan. Myönnän, en ollut itsekään se parhain ystävä niinä aikoina mutta elämämme oli yhtä vuoristorataa. Todella vaikeaa. Mutta ne ajat ovat takana ja edessä on uusia haasteita.

Ystävyyttä ei voi mitata. Se ei katso kuinka pitkään on tunnettu tai kuinka useasti on tekemisissä. Mielestäni parasta ystävyyttä on se kun sinulla on joku kenen kanssa viihdyt, kenelle voit kertoa mitä vaan, koska vaan, sukupuoleen katsomatta. Olen onnellinen sanoessani että minulla on muutama tällainen tosi ystävä. En tiedä mitä tekisin ilman heitä. 

PS: Erityisen kiitoksen haluan lähettää uusimmalle ystävälleni. Kunpa jokaisella olisi joku joka ymmärtää toista näin hyvin. Kiitos. Olet tärkeä.

BeachBabe

Viikko sitten alkaneet helteet ei ole jättänyt ketään kylmäksi. Ainakaan minua. Vaikka kotona saa läpivedon niin silti sisälämpötila on kohonnut lähes joka päivä yli 30 C. Yöt on ollut hikisiä mutta onneksi minulla on hyvät unenlahjat ja olen saanut nukuttua. 

Sunnuntaina aloitin beachtour Helsingin. Kävimme sunnuntaina Kallahdennniemen rannalla Vuosaaressa mistä kirjoittelinkin edellisessä postauksessa. Maanantaina olin Marjaniemen rannassa ja eilen Herttoniemenrannassa eli Tuorinniemen uimarannalla. Vaikka tykkään käydä uimarannoilla niin en välitä olla hiekalla. Sen takia Herttoniemenrannan uimaranta on ollut aina todella kiva koska siellä on isot nurmikkoalueet minne voi levittää viltin. Silti vesi on lähellä jos haluaa uimaan. Mutta minä en myöskään ui. Joten miksi käyn rannalla? 

Koska siellä on ihmisiä, elämää, jäätelökioski, naurua ja lasten riemua. Tykkään käydä yksin rannalla koska silloin voin rauhassa maata ja ottaa aurinkoa, kuunnella salaa muiden keskusteluja :) ja rentoutua. Minulla on ollut padi mukana mutta olen avannut sen vain Marjaniemen rannassa. Se on vain hätävara jos ympärillä oleva elämä on hiljaista.

Tietenkin on kiva jos mukana on myös seuraa. Aika kuluu mukavasti rupatellen. Ja neidin kanssa on kiva käydä koska hän nauttii vedessä polskimisesta ja kakkujen teosta. Silloin tosin rauhasta ei ole tietoakaan mutta silloin sitä ei mennä hakemaankaan.

Olen aika paha auringonpalvoja mikä ei ole kauhean terveellistä. Muistan harvoin laittaa suojakertoimia ja ihokin alkaa näyttämään siltä. Eilen nukahdin vatsalleni ja kiitoksena siitä poltin pakarat, takareidet ja selän. Ei kiva eikä lainkaan terveellistä. Nyt on vaan skarpattava rasvauksen suhteen. Neidille muistan laittaa rasvaa joka päivä koska hän on punatukkainen ja kalpea iholtaan. Vielä kun itse muistaisin niin säästyisin tulevalta melanoomalta.

Tänään oli välipäivä auringonpalvonnasta ja sain siivottua. Huomenna menen neidin ja naapuriperheen kanssa rantaan kun lupailivat superkuumaa päivää. Jospa sitä uskaltaisi kastaa jalat veteen tällä kertaa.

Tekemisen meininkiä

Loma tuntuu todella lomalta vaikka suurimman osa ajasta olen ollut kotona. Viime viikon mökkireissu oli raskas ja rentouttava samaan aikaan. Mökiltä paluu junassa oli se raskain osuus koska istuimme neidin kanssa sylikkäin kolme tuntia junan ollessa ihan täynnä. Mutta se oli vain kolme tuntia koko neljän viikon lomasta ja sekin fiilis on jo unohtunut. 

Perjantaina olimme neidin kanssa tapaamassa vanhaa luokkakaveriani Keravalla. Näemme harvoin mutta juttu jatkuu kuin olisimme tavanneet vasta edellisessä kuussa. Päivästä tuli loistava koska se oli ensimmäinen hellepäivä lomamme aikana. Ulkoilimme, söimme ja päivitimme kuulumiset. Perjantaina olin myös kuuden hengen edustusporukalla aventurilaisten kanssa ravintola Maxinen 1-vuotis syntymäpäivillä. Maxine oli KOHU-show'n yksi yhteistyökumppani jonka takia saimme kutsun juhliin. Tarjolla oli ilmaista juomaa ja pientä purtavaa. Olin ensimmäistä kertaa Maxinessa ja paikasta jäi hyvä fiilis ja sinne pitänee mennä toistekin. 

Lauantaina vietimme kälyni tissiäisiä / 33-v synttäreitä / uuden terassin avajaisia naisporukalla. Istuimme tietenkin uudelle terassilla mutta ilta oli vielä sen verran viileä että kääriydyimme viltteihin ja villasukkiin. Käväisin ravintolassa mutta aika pian suuntasin kotiin. Ai mitkä on tissiäiset? HS.fi: "Tissiäisissä juhlitaan imetyksen loppumista. Ohjelmaan voi kuulua esimerkiksi rinnan muotoinen kakku samppanjan kera, minkä jälkeen lähdetään baariin. Parin viime vuoden aikana yleistyneitä tissiäisiä juhlitaan yleensä naisporukassa, hieman samaan tapaan kuin varpajaisia on ollut tapana juhlia miehissä." Kälyni tissiäisissä ei ollut rinnan muotoista kakkua vaan suussa sulava Pavlova. 

Sunnuntaina suuntasimme miehen vanhempien, siskon ja neidin serkun kanssa anopin lohikeiton jälkeen rannalle. Ihanaa kun tytöt saivat polskia vedessä ja nauttia auringosta. 

              Kuva mieheni Instagramista

Sunnuntai-iltana tunsin, että kurkkuni alkoi kipeytymään ja maanantaina en pystynyt enää nieleskelemään ilman kovaa kipua. Soitin työterveyshuoltoon (Omasairaalaan) ja sain lääkäriltä puhelimitse lähetteen labraan nieluviljelyyn. Epäilin, että minulla on angiina mutta onneksi epäilykseni osoittautui vääräksi. Joka tapauksessa jouduin perumaan lähtömme Lohjalle ystäviemme luokse ketä näemme myös vain pari kertaa vuodessa. Onneksi lomaa on vielä jäljellä eli ehdimme sinne myöhemminkin. 

Tänään olimme koko perheen voimin Linnanmäellä. Neiti on nyt yli 100 cm joten hän pääsee todella moneen (hurjaan) laitteeseen. Kuusi tuntia meni kuin siivillä vaikka en ollut yhdessäkään laitteessa vaan mieheni otti rannekkeen neidin kaveriksi. Vaikka saimme rannekkeet halvemmalla (kiitos vanhojen Lintsi työkavereiden) niin silti koko hupiin meni yli satanen. On todella hienoa, että Lintsille pääsee ilmaiseksi sisään ja siellä on peräti 11 ilmaista laitetta koska ymmärrän ettei kaikilla ole varaa lähteä. Ja meitäkin oli vain kolme joista kahdella oli rannekkeet. 

Huomenna lähden työkaverini seuraksi Tampereelle hotellilomalle ja palaan torstaina. Vapise Tampere, täältä tullaan!

Seikkailu

Eilen alkoi minun ja neidin yhteinen seikkailu. Matkustimme junalla viisi tuntia Helsingistä Siilinjärvelle kohti mummun ja hänen miehen mökkiä Nilsiässä. Junamatka jännitti neitiä niin paljon, että hän heräsi lähtöä edeltävänä yönä kolme kertaa. Aamun ensimmäinen kysymys koski tulevaa matkaa ja junamatkan ihmettelyä. 

Itse junamatka meni todella hyvin. Meillä oli paikka leikkivaunussa joka osoittautua todella toimivaksi ratkaisuksi. Juna oli ihan täynnä ja jouduimme istumaan sylikkäin Kouvolaan asti mutta se ei haitannut koska leikkipaikalla oli paljon ihmeteltävää ja suurin osa matkasta taittui siinä. Aikaa meni myös lounastaessa ravintolavaunussa ja kalliit lihapullat perunamuusilla maistui neidille. Myös eväät kävi kaupaksi. Keksit, smoothie ja soya jogurtti maistui maisemien vilistäessä ikkunassa. 

Mummu ja hänen mies odotti meitä Siilinjärvellä mistä jatkoimme vielä puolisen tuntia autolla. Mökillä satoi mutta kun laittoi sadevaatteet päälle niin se ei tikan heittoa ja pihatonttujen ihmettelyä haitannut. Minun veli perheineen tuli muutama tunti meidän jälkeen ja serkukset viihdyttivät toisiaan loppuillan.

Tänään ei ole onneksi satanut. Neiti on saanut onkia hyvällä kalaonnella, soutaa, pelata mölkkyä ja saunoa savusaunassa. Siinä välissä on leikitty, syöty ja ihmetelty maailman menoa. Aika rentoa menoa. Huomenna seikkailumme jatkuu kun kotimatka alkaa. Viiden tunnin junamatka ilman leikkivaunua taitaa jännittää äitiä enemmän kuin neitiä.