3.8.2014

Toive toteutui

Tätä päivää on odotettu. Neiti pääsi jo pitkään fanittamansa Robinin keikalle. Meillä on kuunneltu Robinia jo toista vuotta. Neiti tykkää musiikista ja saamme lähes joka ilta private show'n joko balettia, discoa tai nyt uusinta villitystä heviä. Robin tuli kuvioihin viime kesän tienoilla ja hänen musavideoita on katseltu Youtubesta hyvin ahkerasti. Joulupukki toi levyn viime jouluna ja se soi soittimessa aika usein. Ei kuitenkaan niin usein kuin musavideot. 



Parasta Robinissa on musiikin biitti, biisien sanoitukset ja eripari kengät. Enkä minäkään nyt kauhean useasti laita vastaan musavideoiden katselua koska kieltämättä biisit on ihan hyviä ja sanoitukset neljä vuotiaalle sopivia. Neiti osaa sanat ulkoa ja laulaa aina sujuvasti mukana. Sen takia oli kiva viedä hänet keikalle.

Tajusin vasta tällä viikolla että Robin esiintyy Tikkurila festareilla ja keikka on ikärajaton. Minun lippu maksoi 25 euroa ja alle viisi vuotiaat pääsivät ilmaiseksi sisään. Festareilla olikin tosi paljon lapsia. Olimme liikenteessä naapurin ja heidän kolme vuotiaan kanssa (sama tyttö oli meillä yökylässä). Aurinko paahtoi todella kuumasti ja tuuli mikä lennätti hameen helmojani kotipihassa taisi jäädä kotipihalle koska siitä ei ollut tietoakaan Hiekkaharjun urheilukentällä. Puolen litran vesipullo meille molemmille oli aivan liian vähän. 

Itse keikka oli taattua Robinia. Hän jaksoi helteestä huolimatta hyppiä ja pomppia samalla draivilla kuin olemme nähneet telkkarissa. Siitä iso käsi Robinille. Vaikka kuulijakunta oli pääosin vanhempia ja heidän nappuloita, Robin antoi kaikkensa. Keikka kesti n 50 min ja täytyy sanoa etten olisi jaksanut siinä helteessä enää hetkeäkään kauemmin. Eikä neitikään. Pidin häntä olkapäillä ja sylissä ja välillä laskin hänet maahan juomaan. Puolessa välissä neiti näytti todella uupuneelta ja meinasinkin että lähdemme kesken pois mutta sitten tuli enää encoret ja sinnittelimme loppuun asti. Alueella oli Alepan rekka mistä kävimme ostamassa lisää juotavaa ja vasta pois lähtiessämme huomasin että alueella olisi ollut vesipiste missä olisimme saaneet täyttää vesipullon. Hox! Sama moka kävi Iskelmä festareilla Himoksella alkukesästä.


Kokemus oli kaiken kaikkiaan koko rahan arvoista. Ehkä helle ja huono olo ei innostanut neitiä hehkuttamaan festareita enää kotimatkalla mutta veikkaan että hän muistaa tämän päivän aika pitkään. Menin hölmöyksissäni sanomaan hänelle että menen kolmen viikon kuluttua Cheekin keikalle. Siitä syntyi aika meteli kun hän ei pääse mukaan. Jee! Naureskelin vaan että taidan saada neidistä muutaman vuoden kuluttua itselleni festariseuraa useammallekin keikalle. Kunhan häntä ei tarvitse pitää enää olkapäillä. Voi olla että pää ei käänny huomenna. Sellaiset 20 kiloa hikisissä ja ahtaissa tunnelmissa ei ollut kovin mukava tunne.

3 kommenttia:

  1. oikein kirjoituksen opettelu olisi kiva

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteestasi. Tiedän, että äidinkieleni on heikkoa mutta olen kokenut että ajatusvirran kirjoittaminen on auttanut minua purkamaan tuntojani tänne joten en ole nipottanut täydellisestä kieliasusta niin paljon. Pahoittelen jos se häiritsi lukemistasi.

      Poista
  2. Hienoja elämänmyönteisiä juttuja joita on ollut ilo lukea. Tällaiset Pilkun viilaaja Kommentoivat ovat yleensä luusereita joilla ei oo edes omaa nettiä vaan huutelevat kirjaston koneelta. Lainasivat varmaan aapisen kotiin mutta on entistäkin kuvakirjat paluttamatta ja.elämässä muutenkin noussut seinä pystyyn.

    VastaaPoista