Haasteita

Seuraavat viikot tuo haasteita pitää paino kurissa. Liikkuminen on linkkaamista ja turha yrittääkään mitään ihmeellistä. Ainakaan näinä kahtena päivänä ei ole ruoka maittanut mitkä olen ollut kotona mutta eihän se niinkään voi mennä etten syö mitään. Eiliset ruoat oli aamupalaksi Realia juustolla, kinkulla ja kurkulla, lounaaksi makaronilaatikkoa ja iltapalaksi kaksi palaa sämpylää kinkulla, juustolla ja kurkulla. Ja siinä ne. Tosin olin koko päivän sohvalla. Hain neidin hoidosta kolmen aikaan ja veimme hänet kuudeksi naapurille että pääsemme Omasairaalaan lääkärin vastaanotolle.

Käynti Omasairaalassa oli oikein miellyttävä kokemus. Vaikka lääkäri oli n puoli tuntia myöhässä niin se ei haitannut. Odotustilat oli harmoniset ja rauhalliset. Lääkärin vastaanottotilat oli aika ankeat mutta eihän sinne olla menty viihtymään. Ortopedi tutki jalkani ja epäili siinä olevan jokin repeämä ligamenteissa. Hän laittoi lähetteen ja maksusitoumuspyynnön magneettitutkimukseen ja määräsi minut kahdeksi viikoksi sairauslomalle. Vastaanoton jälkeen pääsin suoraan viereiseen huoneeseen missä oli Pohjola Vakuutuksen korvauskäsittelijä joka katsoi mistä vakuutuksesta tapaturma käsitellään, maksoi matkakulut kodin ja sairaalan välillä (pyytämättä) sekä antoi maksusitoumuksen MRI-tutkimukseen. So simple! MRI-tutkimus on sunnuntaina ja senkin ajan sain samalla istumalla. Ortopedi (ja Omasairaalan vastaava ylilääkäri) soittaa minulle maanantaina tuloksista jonka jälkeen ratkeaa jatko. Yritän saada lyhennettyä sairauslomaani. En jaksa olla kotona kahta viikkoa vaan on päästävä ihmisten ilmoille.

Mutta siihen kuntoiluun ja syömiseen. Ortopedi sanoi että minulla on nyt totaali urheilukieltoa ainakin viikon verran. Ei paha. Mutta vasta kuukauden päästä pääsen kunnolla treenaamaan mikä on tosi pitkä aika. Pelkään, että tässä käy niin että innostus salilla käymiseen lopahtaa ja urheilutauosta tulee pidempi kuin olisi tarkoitus. Ja nyt pitää todella kiinnittää huomiota mitä laitan suuhuni. Taidan kaivaa netistä sata erilaista salaattiohjetta enkä koskekaan vaaleisiin viljoihin, pastaan, riisiin ja perunaan.  Ei paha sekään. On se onnistunut ennenkin. Lihaa en unohda ja kaivan kaikki marjat pakkasesta ja teen ihania herkkuja niistä. Hedelmistä smootheja ja.. ja... Nam! Huhtikuuhun (yksi tavoitekuukauksista) on niin lyhyt aika että se menee yhdessä hujauksessa.

Ollaan oltu neidin kanssa ihan kotosalla ja katseltu lumisadetta. Josko huomenna tai jo illalla pääsisi Stigamäkeen. Tai en minä mutta mies ja neiti. Aamu pelailtiin perinteisiä lautapelejä ja ruoanlaiton ja suihkun aikana iPadin pelit ja nyt pyörii aito ja alkuperäinen Tuhkimo blue-rayllä. Lungia.

Kipu ja särky

Voi hiton hitto. Mun hyvin jatkunut kuntoiluflow meni katkolle. Olin eilen Vipr -tunnilla. Teimme hyppyjä, juoksua ja potkuja vaipperin kanssa kun huonossa asennossa ollut jalka sai mun polvilumpion pois paikoiltaan. Sattui aika sairaan paljon ja sain siihen heti kylmää, kohoa ja kompressiota. Ensin ketutti suunnattomasti. Kun ketutus laantui tuli kipu ja kun sain särkylääkettä, kipukin hellitti ja polvi turposi. 

Sain yön nukuttua yllättävän hyvin. Heräsin vain muutaman kerran vihlasuun ja aamullakin polvi tuntui hyvältä. Se taipuu jonkun verran mutta ei kärsi sivuttaisliikkeitä. Soitin aamulla Omasairaalaan missä on meidän työterveyshuolto ja tämän maan parhaat ortopedit ja sain ajan traumaortopediltä illaksi. Tuomiota siis odotellessa.

Mun polvea on operoitu useaan kertaan ja ensimmäisen kerran se meni kun olin kasilla (siis joskus 80-luvun lopussa). Kaveri tuli taakse ja laittoi polvet alta omilla polvillaan, jalka oli vinossa ja polvilumpio pois paikoiltaan. Siitä alkoi kipu, tähystys, leikkauskierre. Edellisen kerran polvi meni 2007 mut nyt se on pysynyt seitsemän vuotta aika hyvässä kunnossa. 

Mikä siinä oikein on. Aloin laihduttamaan synnytyksen jälkeen eli n kolmisen vuotta sitten. Sain kilot tippumaan ja mitä saan siitä kiitokseksi. Selkäsärkyä ja diagnoosiksi selässä olevaa rappeumaa. Jatkoin kuntoilua salilla viime vuoden elokuussa, siis ekaa kertaa synnytyksen jälkeen ja nyt teloin polven vaikka lihasten luulisi olevan kunnossa viiden kuukauden aktiivisen kuntoilun seurauksena. Alkaa usko loppumaan ja motivaatio heikkenemään jos saan niskaani lisää sairauksia. Olohan on tosi hyvä ja kevyt mutta inhoa tätä jatkuvaa kipua selässä ja nyt jalassa. En haluaisi ottaa särkylääkkeitä joka päivä mutta nyt se on pakko. Ihan tulehduksenkin takia. Harmittavaa. 

Itikseen on avattu Punnitse ja säästä. Se on kyllä sellanen herkkukauppa minulle joka ei syö karkkia et ei toista. Liiketila on tosi iso joten valikoimaakin on runsaasti. Päädyin ottamaan pähkinä - rusinasekoitusta missä oli myös aprikoosia mukana. Suolatonta ja sokeritonta tietenkin. Vaikka en ottanut kuin vähän pussin pohjalle niin hinta oli 4,50 euroa. Aika kallista lystiä. Karkkia saisi halvemmalla. Toinen mun heikkous on Subway. Se on muuttanut Itiksessä sijainniltaan huonoon (hyvään) liiketilaan minun kannalta. Ja olen käynyt siellä aika useasti. Liian usein. Mutta parempi subi kuin Hese.

Punnitse ja säästä: herkkukäytäviä on kaksi ja molemmin puolin on ihania laareja täynnä herkkuja.

Herkuttelua ja töitä

Viikonloppu meni syöden ja juoden. Perjantaina tapasimme kolmen työkaverin kanssa hyvän ruoan ja juoman merkeissä ja kuulimme mielenkiintoisen matkakertomuksen Kuubasta. Isäni on käynyt siellä jo reilu kymmenen vuotta sitten ja jo silloin tuli tunne, että haluaisin käydä siellä joskus. Tunne tuli taas pintaan kun kuuntelin työkaverini seikkailuja sieltä. Ilta oli rauhallinen ja kotiuduin jo puolen yön aikoihin.

Lauantaina kokoustimme Aventurin tulevan KOHU! show´n työryhmän kanssa ja työstimme käytännön asioita eteenpäin. Ilta meni nopeasti ja kuusi tuntia töitä kului yhdessä hujauksessa (miksei näin ole päivätöissä). Saimme tuhottua myös muutaman kuohuviinipullon joista yksi oli Aventurin pikkujouluissa voitettu Vuoden kehittäjä 2013- palkinto. Nauroimme ihan katketaksemme Siskonpeti ohjelmalle joka tulee Yle:ltä torstaisin klo 21. Jos et ole vielä ehtinyt katsoa niin ohjelma on todellakin tsekkaamisen arvoinen. Uppoaa naisiin ja miksei myös miehiin.

Sunnuntaina kävimme veljeni luona missä neiti E kasvaa kovaa vauhtia. Meidän neiti viihdytti häntä melkein koko illan ja on aivan ihastunut häneen. Olen menossa hoitamaan häntä ensimmäisen kerran muutaman viikon kuluttua että vanhemmat pääsevät teatteriin. Jännää. Osaako sitä enää.

Watson - Buzzador

Olen toiminut Buzzadorina jo useamman vuoden ajan. Buzzadorina minulla on mahdollisuus päästä kokeilemaan ja kertomaan, mitä pidän erilaisista tuotteista ja palveluista. Kun pääsen kokeilemaan tuotteita ja palveluita minun tarvitsee vain kertoa niistä ystävilleni, joko kasvotusten tai sosiaalisen median välityksellä sekä raportoida kokemuksista tämän jälkeen Buzzadorille.

Pääsin Watson kampanjaan mukaan. Watson sovelluksen kautta katson tv:tä, vuokraan elokuvia ja tilaan maksu-tv-kanavia oman makuni mukaan, silloin kun minulle sopii. Voin katsoa peruskanavien tv-ohjelmat livenä tai jälkikäteen ja tallentaa rajattomasti ohjelmaa puoleksi vuodeksi. Olen kokeillut Watson palvelua nyt reilun viikon ajan ja ainakin tällä kokemuksella palvelu vaikuttaa hyvältä. Watsonia voi käyttää kodin langattomassa verkossa eri päätelaitteilla. TV, tietokone, tablet ja älypuhelin. Tällä hetkellä olen testannut Watsonia vain iPadilla ja palvelu on toiminut moitteettomasti. Tallensin Venlagaalan arkistoon ja katsoin sen myöhemmin kun en ollut kotona kun ohjelma tuli televisiosta. Nyt odotan Watsonilta koodia millä saan ilmaiseksi vuokrata kaksi elokuvaa. Ainakin tällä hetkellä vuokrakanavina on Makuuni ja C-More. Viikonloppuna voisin ladata Watson sovelluksen myös Lumiaan ja kokeilla miten se toimii siinä. Kerron myöhemmin miten se toimi.

Jos sinä haluat Buzzadoriksi ja kokeilla erilaisia tuotteita / palveluita ilmaiseksi, välillä ennen muita niin laita mailiosoite kommenttikenttään niin lähetän sinulle linkin mitä kautta pääset ilmoittautumaan Buzzadoriksi. Tämä on aika kivaa!

Lähteet:
http://www.buzzador.com/fi
https://www.watson.fi/pctv/Login

Katso tv:tä, vuokraa elokuvia ja tilaa maksu-tv-kanavia oman makusi mukaan, silloin kun sinulle sopii. Katso peruskanavien tv-ohjelmat livenä tai jälkikäteen ja tallenna rajattomasti ohjelmaa puoleksi vuodeksi. - See more at: https://www.watson.fi/pctv/#sthash.iTeB458R.dpuf

Hyve-keskustelu

Minulla ja neidin ryhmiksen omahoitajalla oli tänään 4-vuotiaan lapsen Hyve-mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelu. Se käydään nykyään jokaisessa päivähoitopaikassa kun lapsi on täyttämässä neljä vuotta. Ja meidän neiti täyttää vuosia helmikuun lopulla.

Sain muutama viikko sitten keskustelurungon mihin tutustuin ennen keskustelua. Keskustelussa käydään läpi lapsen eri osa-alueita missä hän on vahvoilla ja missä hän tarvitsee vielä tukea. Ensimmäinen kategoria on tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutustaidot ja leikki. Neljän vuoden iässä lapsen pitäisi olla utelias, haluaa tutkia, nähdä ja näyttää taitonsa ja olla varma itsestään.  Lapsi alkaa tuntea vastuuta ja syyllisyyttä, pelkää usein näköärsykkeisiin liittyviä asioita, tuntee myötätuntoa, on rikas mielikuvitukseltaan, osaa jo leikkiessään neuvotella ja tekee työtä sovinnon säilyttämiseksi ja paljon paljon muuta mitä tähän kategoriaan liittyy. Mahdollisia kehitykseen liittyviä huolenaiheita on mm. itsensä vahingoittaminen, heikko pettymyksensietokyky, lapsi on pitkään alakuloinen eikä lapsi hae tai ota vastaan aikuisen tukea ja lohdutusta. 

Toinen kategoria on tarkkaavaisuus, motivoituminen, ajattelu, muisti ja oppiminen. Neljä vuotiaan lapsen pitäisi mm uskoa mitä näkee, osaa kertoa ajatuksistaan, ratkoo ongelmia, toimii suunnitelmallisesti, ymmärtää ja oppii asioita. Vanhemman pitäisi huolestua jos lapsi ei mm toimi annettujen ohjeiden mukaisesti, käyttäytyy levottomasti, ei jaksa odottaa vuoroaan, välttelee vaativampia tehtäviä, on vaikea muistaa omakohtaisia äsken tapahtuneita asioita.

Kolmas ja viimeinen kategoria on kielellinen kehitys. Sillä osa-alueella neljä vuotiaan lapsen pitäisi mm ymmärtää tavallista puhetta, kertoa tarinoita, satuilla, käyttää puheessaan adjektiiveja, kysellä paljon miksi ja mitä varten. Huolenaiheita on mm suppea sanavarasto, ei ymmärrä annettuja ohjeita, puheesta on vaikea saada selvää tai esiintyy änkytysoireita vähintään kolme kuukautta. 

Hyvä opinnäytetyön linkki mistä löytyy lisää Hyve-mallista löytyy täältä.

Ja miten meidän neiti pärjää? Todella hyvin. Omahoitaja oli kirjoittanut jotain kehittäviä asioita kuten ruoan liian nopea syöminen, saksien käytön osaamattomuus ja liian innokkaasti vastaaminen silloin kun kysytään joltain muulta lapselta. Ei siis mitenkään pahoja asioita. Minä en myöskään löytänyt huolenaiheita ja ajattelinkin, että olenko vain liian sinisilmäinen mutta omahoitajan sama arvio vahvisti käsitystäni. Tyttömme kasvaa ja kehittyy hienosti. Hyve-keskustelun tulokset lähetetään neuvolaan ja niitä käydään läpi neljä vuotis tarkastuksessa. Siellä lapsi on osan aikaa kahdestaan terkkarin kanssa. Jännää. Tähän tarkastukseen kuuluu myös lääkärillä käynti ja rokotus. Neiti tykkää lääkäreistä enkä usko kummankaan käynnin olevan ongelma. Ongelma vaan on, että meillä on vaihtunut neuvolatäti tämän vuoden aikana enkä yhtään tiedä millainen uusi on. Toivottavasti yhtä hyvä kuin edellinen kenen luona kävimme raskaudesta asti.

Joten synttärit lähestyy. Sain juuri kuulla, että luotto kakuntekijä ei tee enää tilauksesta kakkuja ja joudun tilaamaan sen joltain muulta. Mutta keneltä. Neiti haluaa Barbie kakun keltaisella mekolla. Onko suosituksia Helsingin alueelta?

Vierailija omassa kodissani

Viime viikko tuntui juuri tuolta mitä otsikko kuvaa. Olin joka ilta jossain menossa ja tulin vasta illalla kotiin. Torstaina alkoi tuntua kisaväsymystä ja lauantaina oli huono omatunto kun taas lähdin koko päiväksi pois.

Maanantai oli ainoa päivä kun pääsin kuntoilemaan. Ajattelin, että kyllähän minä nyt aina lenkille ehdin mutta väsymys voitti joka ilta ja sohva imaisi mukanaan. Minulla oli koko viikon päivystysviikko ja vaikka aamulla sain nukkua hetken pidempään kun menin vasta kahdeksan jälkeen töihin (normaalisti seitsemään) niin se että joutuu olemaan klo 17 asti töissä ja päivystämään puhelinta joka ei soi kuin ehkä kerran välillä klo 15-17 on väsyttävää. Työteho ei ole paras enää klo 16 jälkeen ja silloin ei kannata tehdä mitään hervottomia ratkaisuja puoleen eikä toiseen.

Torstaina kävin laitattamassa ripset kuntoon. Otin ripsien pidennykset syksyllä ja olen ollut tosi tyytyväinen. Käyn Ivy Beauty nimisessä paikassa mitä kälyni minulle suositteli ja se on todella kiva paikka käydä. Ivy Beauty sijaitsee Vallilassa ja vaikka se ei ole matkan varrella enkä normaalisti liiku sillä suunnalla niin hyvää paikkaa ja hoitajaa ei kannata vaihtaa. Varsinkaan kun laitattaa ripsiä. Suosittelen muillekin.

Perjantain viini-ilta ei onnistunut ja sain vihdoin käytyä suutarissa laitattamassa muutamat korot kuntoon. Lauantaina treenasimme aventurilaisten kanssa klo 12-18 ja kotiin tullessani olin valmis nukkumaan. Sunnuntaina olimme keikalla Matkamessuilla Messukeskuksessa. Saimme promottua ensi kevään show´ta kuulijoille ja testattua muutaman asusteen toimivuutta. Keikan jälkeen jäimme kiertelemään messualueelle. Sunnuntai-iltana sain annettua pois loputkin neidin pieneksi jääneet vaatteet ja nyt onkin sitten kiva ostella uusia.

Siinähän se viikko sitten vierähtikin. Tälle viikolle olen suunnitellut kuntoilevani lähes joka päivä. Viime viikon syömiset on mennyt miten sattuu kun olen vain napannut jostain matkalta jotain mukaani (pl. keskiviikon sushit) joten nyt viimeistään pitää skarpata. Aamu alkoikin puurolla missä oli raejuustoa ja mehukeittoa. Kotona odottaa kasa hedelmiä mitä S-marketista sai euron kilohintaan. Ei paha ollenkaan.

Aurinkoista viikkoa kaikille.

Kiireinen viikko

Tällä viikolla kalenteri on täynnä kaikkea muuta kuin kuntoilua. Maanantai oli ainoa päivä kun olin SATS:ssa ja silloin olin SatsCorePulsessa ja PrformanceMobilityssä. Ensimmäinen mainitsemani oli ihanaa keskikroppa ja tasapainotreeniä tasapainolaudalla. Sykettä ylös ja keskivartalo piukaksi. Huippua. Toinen oli SATS-perheeseen kuuluva yksi neljästä Prformance tunneista eli liikkuvuus harjoittelu. Venytyksiä ja vanutuksia, kipua ja nautintoa. Tunti kesti 45 minuuttia ja olo oli kuin lentoon lähtevällä. Niin paljon paikat aukesi venytyksessä. Sitä ehdottomasti lisää. Minun ei tule venyteltyä tarpeeksi eli näköjään tarvitsen siihenkin ohjausta.

Tiistaina oli kuorotreenit missä käytiin tulevan keikan biisejä ja shown koreografioita läpi. Tänään näin ihania mammoja eli perhevalmennuksessa tapaamiani naisia sushin merkeissä. Meillä neljällä on kaikilla saman ikäiset lapset (3 tyttöä ja 1 poika) ja näemme n kahden kuukauden välein. Vietämme lasten synttäreitä perinteisesti yhdessä, helmikuussa siis jo neljättä kertaa. Kävimme syömässä Fuku nimisessä sushiravintolassa ja ruoka oli todella hyvää. Paikassa oli sushibuffet ja yleensä se ei kuulosta kovin hyvältä mutta tämä oli. Ihania, suussa sulavia susheja, lämmintä ruokaa ja jälkiruokapöytä. Myös vihreä tee kuului hintaan. Viinilasin kanssa hinta oli 27,50 ja sillä rahalla sai syödä niin paljon kuin jaksoi. Oli erittäin hyvää. Suosittelen käymään siellä mutta varaa pöytä koska paikka oli näin arki-iltanakin ihan täynnä. www.ravintolafuku.com 

Huomenna saan taas räpsyt kuntoon kun käyn ripsihuollossa. Perjantaina olisi tarkoitus mennä juomaan viiniä työkaverille mutta katsotaan nyt tuleeko siitä viikon ainoa vapaa ilta kun työkaveri on vielä flunssassa. Lauantaina on kuorotreenit ja sunnuntaina Aventur keikkailee matkamessuilla klo 15.30. Tervetuloa kuuntelemaan. 

Eli kiirettä pitää. Ensi viikolla ei olekaan pakollisia menoja kuin tiistain kuorotreenit. Nämä menot olisi saanut jakautua parille viikolle niin neiti ei luule että olen vain vierailija omassa kodissani (vitsi vitsi). Luonnollisesti olen varannut ensi viikolle joka päivälle jonkun jumpan. Pitää ottaa tämä viikko takaisin. Nyt unten maille että jaksaa töhöttää loppuviikon.

Kuulumisia

Arki palasi tähänkin perheeseen tällä viikolla kun joulun pyhät saatiin pois alta. Neidillä alkoi tiistaina JamKidsin bändimuskari joka on tarkoitettu 4-5 vuotiaille musiikista ja erilaisista soittimista kiinnostuneille tytöille ja pojille. Ryhmässä on neljä poikaa ja Olivia. Minun mammakaveri suositteli ryhmää ja ainakin ensimmäinen kerta oli mieluisa joten eiköhän me jatketa siellä. Tunti kestää 45 minuuttia ilman aikuista ja on mukavan matkan päässä kotoa. Joten tiistaina meidän perheellä on musiikkipitoinen päivä kun minulla on kuorotreenit ja neidillä bänditreenit. Mukavaa. 

Keskiviikkona olin uudella jumppatunnilla SATS:ssa nimeltään ViPR. Siellä treenataan 4, 6 tai 8 kilon muoviputkella koko tunti ja se kehittää hartialihaksia ja keskivartalon syviä lihaksia. Otin ronskisti kuuden kilon vipperin ja olin pulassa jo vartin jälkeen. Vedin ilmeisesti jonkun liikkeen hallitsemattomasti koska rintalihakseni venähti. Kainalossa juili aika ikävästi jo kesken tunnin. Punnerrukset jäi tekemättä mutta en tiedä miten olisin edes jaksanut niitä. Mutta tunti oli niin kiva, että varasin sen myös ensi viikoksi. Seuraavaksi otan kyllä neljän kilon vipperin. 

Torstaina pääsin pitkästä aikaa kampaajalle. Olen käynyt noin viisi kertaa Inochi nimisessä paikassa Anskulla. Paikka on Unioninkadulla ja aika kallis mutta on joka euron arvoinen. Ansku osaa värjätä todella hyvin enkä kertaakaan ole lähtenyt sieltä tyytymättömänä. Pari viimeistä kertaa olen antanut hänelle vapaat kädet värin kanssa ja tulos on ollut todella hyvä. Kerron vain minkä pituiseksi haluan leikkauksen ja loput hoituu Anskun käsien ja inspiraation kautta. Parhautta. Suosittelen paikkaa.

Eilen meillä Aventurin ykkössopraanoilla oli vuoden ensimmäiset stemmatreenit eli stemmikset. Kokoonnuimme stemmakaverin luokse Eiraan, söimme salaattia runsaine lisukkeineen ja joimme muutaman lasillisen skumppaa. Illan päätteeksi päädyimme kolmen stemmakaverin kanssa Sir Einoon tuopilliselle juoruamaan kun stemmiksissä keskitytään suurimmalta osin laulamiseen. Muuten treeneistä ei tulisi mitään. Juttua riittäisi kaikilla useammaksi tunniksi.

Tänään olimme setäni 70-vuotis syntymäpäivillä Sammatissa. Juhlat olivat oikein onnistuneet. Söimme hyvää ruokaa, kuuntelimme kaunista laulua ja tapasimme sukulaisiamme ja tuttuja keitä näemme todella harvoin. Siis ehkä kerran tai kaksi kymmenessä vuodessa. Nyt istumme jo kolmatta lauantaita kotona ja ainakin minä alan olla nollauksen ja biletyksen tarpeessa. Ehkä ensi viikonloppuna.

Ihanaa. Tänään satoi lunta. Huomiseksi sovimme että haemme Stigan kellarista ja lähdemme koko porukka ulkoilemaan. Toivottavasti lumi pysyisi kauemmin kuin tämän viikonlopun.

Viikko kuvina

Kerroin, että osallistun 365 grateful haasteeseen. No, olen kuvannut joka päivä ja laittanut ne Instagramiin. Joka päivä ei ole ollut helppo keksiä mitään fiksua kun arkipäivät on aika samanlaisia. Haaste siinä onkin löytää joka päivä joku asia minkä haluaa jakaa muiden kanssa. No, tässä tämän vuoden ensimmäiset kahdeksan päivää.

            Vuoden vaihde

         Vuoden ensimmäinen hoitopäivä takana

         Myyty, tunnissa

       Klo on 10.15 ja yökkäri on vielä päällä. I <3 hitaita aamuja

        Pikku Leijonien kultajuhlat

      Vuoden ekat kuorotreenit takana. Paljon opeteltavaa tulevaan shown

     Rintalihaksen revähdyksestä huolimatta hyvät treenit tänään

Kesyjä riippuvuuksia

Mä olen viime viikkoina kasvattanut itselleni riippuvuuksia tiettyjä asioita kohtaan. Yksi uusimmista on avocadon syönti. Mä olen tutustunut avocadoon vasta noin vuosi sitten kun sitä alettiin hypettämään enemmän painetussa sanassa ja kavereiden keskuudessa. Maistoin sitä ja ihastuin. Mutta itse riippuvuuden olen saanut aikaiseksi vasta tänä talvena. Minun pitää saada avocadoa joka päivä. Ostan sitä pussillisia kotiin ja kun yksi pussi loppuu, toinen odottaa jo jääkaapissa tai pöydällä riippuen kuinka kypsiä ne on. Ja siis kypsyystasokaan ei haittaa avocadon nauttimista. Olenpa muutaman kerran repinyt kuoria irti kynnet verillä kun se on ollut vielä raakaa mutta kun on ollut pakko saada makupaloja. Parasta avocado on ruisleivän päällä. Aaahhh... Sitä on vaan pakko saada joka päivä. Olen saanut myös neidin jumiin tähän herkkuun ja taistelemme aina viimeisistä paloista. Mies ei siitä välitä joten en voi laittaa sitä ruokiin mutta esim salaatissahan se on todella hyvää. Huomenna teemme kahta eri lounasta kun teen itselleni avocado-pastaa ja mies lihapulla-pastaa. Katsotaan kumman neiti valitsee. Voi tulla paha paikka. Ja siis voiko terveellisempää riippuvuutta olla. 

Toinen riippuvuus on kuntoilu tai lähinnä jumpissa käynti. Tällä viikolla käyntejä oli (vain) neljä ja ensi viikolla ne vähenee kolmeen. Sitä seuraavalla, eli viikolla kolme pääsen vain yhtenä päivänä jumppaan. Siihen varasinkin kaksi tuntia peräkkäin. Jokaiselle muulle illalle on menoa ja nyt salaa toivon, että joku peruuntuu että pääsen kuntoilemaan. Olen yrittänyt päästä testaamaan juoksemista mutta eilinen aamu  alkoi päänsäryllä joten peruin toistamiseen Indoor running tunnin. Harmitti. Ajattelin mennä iltapäivällä ulos juoksemaan mutta satoi koko illan. Sen verran mukavuudenhaluinen olen etten lähde vilustuttamaan itseäni sateeseen. Varsinkaan kun minulla ei ole (vielä) juoksemiseen sopivia vaatteita. Ja ne hankin vasta kun näyttää siltä että se on mun juttu. Varsin terveellinen riippuvuus tämäkin, tiettyyn pisteeseen asti.

Kolmas riippuvuus on kahvi. Aloitin kahvin juonnin reilu kolme vuotta sitten kun neiti syntyi. Ajattelin, että se piristää päiviäni ja jaksan pysyä hereillä mutta oletin väärin. Voin juoda kahvia yöllä ja mennä sen jälkeen nukkumaan. Kofeiini ei vaikuta minuun. Mutta nyt olen saanut kehitettyä siitä itselleni riippuvuuden ja voin työpäivän aikana juoda viisikin kuppia kahvia ja kotona vielä keittää kupillisen ennen jumppaa. Kuka olisi uskonut? 

Mutta eipä nuo edellä mainitut riippuvuudet pahoja ole. Todella kesyjä. Huonomminkin voisi olla enkä ajatellut vierottua niistä. Iso käsi heille jotka taistelevat oikeiden riippuvuuksien vieroittumisessa ja vuosija taisteluja nähneinä.

#365Grateful

Aloitin eilen vuoden kestävän kuvausprojektin mitä voi seurata Instagramissa ja osaksi täällä. Maailmalla on levinnyt tapa jakaa kuva joka päivä mistä on kiitollinen tai muuten vaan liikuttanut mieltä. Se kulkee Instagramissa hastagilla #365Grateful. Tässä siitä yksi nettisivu

Minulla on ainakin yksi työkaveri joka viime vuonna kuvasi joka päivä jonkun kuvan ja julkaisi sen Facebookissa. Mukava tapa seurata toisen elämää ja fiiliksiä vaikka välillä kuvissa ei ollut selittävää tekstiä vaan kuva kertoi kaiken. Katsotaan kuinka minun käy jaksanko kuvata tammikuuta pidemmälle. Tavoitteena ainakin olisi. Vielä ehdit mukaan.

Instagramiin laittamat kuvani ovat yksityisiä mutta jos haluat seurata niitä niin laita tähän kommenttikenttään nimimerkkisi että tunnistan millä nimellä pyydät lupaa seurata kuviani.

Tulossa huippu vuosi

Vuosi vaihtui sateisissa merkeissä. Kävimme katsomassa raketteja naapureidemme kanssa klo 18 läheisessä puistossa Tammisalon ja Laajasalon välissä. Tiputteli vettä mut se ei haitannut. Naapureilla on 2,5 vuotias tyttö joka on neidin hyvä kaveri. Melkein kuin sisko ainakin juttujen ja tappelujen perusteella. Tytöillä oli kuulosuojaimet päässä ja se olikin tarpeen vaikka olimme vähän kauempana. Rakettien jälkeen menimme naapurien luokse missä pöytä notkui ihania herkkuja salaatista juustoihin ja suklaaleivoksiin. Lopuksi dippailimme vielä sipsejä ja vihanneksia. Olin aivan täynnä ja vatsaan oikein sattui kun söin niin paljon. Siis enemmän kuin jouluna. Tytöt menivät nukkumaan klo 22 aikoihin ja me jatkoimme jutustelua aikuisten kesken. Puolilta öin katselimme parvekkeelta raketteja tyttöjen tuhistessa sängyissään. Otimme neidin peiton sisällä syliin kahden aikoihin ja kipitimme kotiin. Oli tosi mukava ilta.

Tästä vuodesta on tulossa super hyvä. Tiedän sen. En aio olla enää paikoillani ja miettiä että jotain pitäisi tehdä vaan teen asioille jotain. Osa elämänmuutosta alkoi jo viime vuonna kun aloin taas kuntoilemaan ja laihdutin itseni siedettävän kokoiseksi. Kuntoilu jatkuu ja aion olla timmissä kunnossa huhtikuussa. Ja miksi just huhtikuussa. Koska silloin on Aventurin kaikkien aikojen show Aleksanterin teatterissa. KOHU! Ja aion loistaa siellä muiden mukana. Show'sta tulee huippu. Tiedän sen nyt jo. Se tulee varmaan olemaan ensi vuoden huippuhetkiä, kaikki neljä esitystä 15.4, 16.4, 3.5, ja 4.5.2014. 

Lisäksi lupaan itselleni että teen jotain muutoksia parisuhteelle. Mitä se on ei ole vain minun päätettävissä vaan keskustelen asiasta miehen kanssa. Mutta jotain tulee tapahtumaan. Haluan olla onnellinen myös kotona. Myös työelämässä on tapahduttava muutoksia. En ole tyytyväinen nykyiseen työhöni ja olen jymähtänyt myös siellä paikoilleni. Uusi työ on hakusessa ja sen etsimiseen on laitettava buustia.

Neiti täyttää helmikuussa neljä. Odotan jo innolla mitä kaikkea koemme ja teemme hänen kanssa. Hän on jo niin iso <3

Tehdään tästä vuodesta super hyvä!!

P.S. Hyvä voittaa -blogissa on käynnissä ihana arvonta missä voi voittaa todella mukavat imetysliivit. Kannattaa osallistua täällä