5.1.2014

Kesyjä riippuvuuksia

Mä olen viime viikkoina kasvattanut itselleni riippuvuuksia tiettyjä asioita kohtaan. Yksi uusimmista on avocadon syönti. Mä olen tutustunut avocadoon vasta noin vuosi sitten kun sitä alettiin hypettämään enemmän painetussa sanassa ja kavereiden keskuudessa. Maistoin sitä ja ihastuin. Mutta itse riippuvuuden olen saanut aikaiseksi vasta tänä talvena. Minun pitää saada avocadoa joka päivä. Ostan sitä pussillisia kotiin ja kun yksi pussi loppuu, toinen odottaa jo jääkaapissa tai pöydällä riippuen kuinka kypsiä ne on. Ja siis kypsyystasokaan ei haittaa avocadon nauttimista. Olenpa muutaman kerran repinyt kuoria irti kynnet verillä kun se on ollut vielä raakaa mutta kun on ollut pakko saada makupaloja. Parasta avocado on ruisleivän päällä. Aaahhh... Sitä on vaan pakko saada joka päivä. Olen saanut myös neidin jumiin tähän herkkuun ja taistelemme aina viimeisistä paloista. Mies ei siitä välitä joten en voi laittaa sitä ruokiin mutta esim salaatissahan se on todella hyvää. Huomenna teemme kahta eri lounasta kun teen itselleni avocado-pastaa ja mies lihapulla-pastaa. Katsotaan kumman neiti valitsee. Voi tulla paha paikka. Ja siis voiko terveellisempää riippuvuutta olla. 

Toinen riippuvuus on kuntoilu tai lähinnä jumpissa käynti. Tällä viikolla käyntejä oli (vain) neljä ja ensi viikolla ne vähenee kolmeen. Sitä seuraavalla, eli viikolla kolme pääsen vain yhtenä päivänä jumppaan. Siihen varasinkin kaksi tuntia peräkkäin. Jokaiselle muulle illalle on menoa ja nyt salaa toivon, että joku peruuntuu että pääsen kuntoilemaan. Olen yrittänyt päästä testaamaan juoksemista mutta eilinen aamu  alkoi päänsäryllä joten peruin toistamiseen Indoor running tunnin. Harmitti. Ajattelin mennä iltapäivällä ulos juoksemaan mutta satoi koko illan. Sen verran mukavuudenhaluinen olen etten lähde vilustuttamaan itseäni sateeseen. Varsinkaan kun minulla ei ole (vielä) juoksemiseen sopivia vaatteita. Ja ne hankin vasta kun näyttää siltä että se on mun juttu. Varsin terveellinen riippuvuus tämäkin, tiettyyn pisteeseen asti.

Kolmas riippuvuus on kahvi. Aloitin kahvin juonnin reilu kolme vuotta sitten kun neiti syntyi. Ajattelin, että se piristää päiviäni ja jaksan pysyä hereillä mutta oletin väärin. Voin juoda kahvia yöllä ja mennä sen jälkeen nukkumaan. Kofeiini ei vaikuta minuun. Mutta nyt olen saanut kehitettyä siitä itselleni riippuvuuden ja voin työpäivän aikana juoda viisikin kuppia kahvia ja kotona vielä keittää kupillisen ennen jumppaa. Kuka olisi uskonut? 

Mutta eipä nuo edellä mainitut riippuvuudet pahoja ole. Todella kesyjä. Huonomminkin voisi olla enkä ajatellut vierottua niistä. Iso käsi heille jotka taistelevat oikeiden riippuvuuksien vieroittumisessa ja vuosija taisteluja nähneinä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti